Istun Teivon ravikeskuksen ravintolakatsomossa. Olen tullut ensimmäistä kertaa elämässäni seuraamaan raveja, enkä oikein tiedä mihin huomiota pitäisi kiinnittää. Onnekseni ravikeskuksen hallituksen puheenjohtaja Matti Mahlamäki on seuranani ja kertoo asiantuntevasti mitä kaikkea raveissa oikein tapahtuu.
Olen valinnut hyvän päivän saapua Teivoon. Luvassa on 11 lähtöä ja Pimara Cupin, Delete Tammakriteriumin sekä Pohjantähti Suurmestaruuden karsinnat.
– Erittäin hyvää raviurheilua, kiteyttää Mahlamäki.
Raveja on ollut mahdollista järjestää kesäkuun alusta. Ravikeskuksen alue on vielä jaettu kahteen sektoriin, sillä koronarajoitukset ovat yhä voimassa. Kummallekin sektorille on voitu ottaa enintään 500 henkilöä.
– Hyvä, että ihmiset rohkaistuvat ja tulevat paikan päälle, Mahlamäki sanoo.
Tammakriteriumin ja Suurmestaruuden finaalit järjestetään lauantaina 8. elokuuta, jolloin loputkin rajoitukset on purettu.
Hevosurheilu ei ole oikeastaan koskaan koskettanut elämääni, jonka vuoksi ensimmäisiä lähtöjä on hieman vaikeaa seurata. Ravintolakatsomossa raveja on mahdollista seurata sekä ikkunoiden läpi että ruudulta.
– Raveja voi tarkastella useasta eri näkökulmasta, Mahlamäki kertoo.
Niin, mahdollista on muun muassa ihailla hevosia, lyödä vetoa tai seurata raveja urheilun näkökulmasta. Koska vedonlyönti ei ole ominta alaani, päätän vain ihailla hevosia ja yrittää ymmärtää mitä tapahtuu. Olen saanut käsiohjelman, josta saan hyvinkin paljon informaatiota kisahevosten taustasta. Esimerkiksi hevosten tienaamat summat selviävät käsiohjelmasta nopeasti.
– Tässä on eläinsuojelullinen aspekti. Kun hevosen tili on täynnä, se siirtyy esimerkiksi seurahevoseksi, Mahlamäki sanoo.
Muutaman lähdön jälkeen alan hieman hahmottaa tapahtumia. Hevoset juoksevat hyvin tiiviisti radalla, ikään kuin parijonossa. Se johtuu Mahlamäen mukaan siitä, että hevoset ovat laumaeläimiä
– Hevonen haluaa olla lauman johdossa.
Sekä ravintolan puolella että ulkona kisoja seuratessa kuuluu hurrauksia, kun hevoset lähestyvät maaliviivaa. Yhteisöllisyys tuntuu vahvasti ympäri ravikeskusta. Yleisön ikähaarukka on laaja, raveja on tultu seuraamaan perheen kanssa tai ystäväporukoiden kesken. Ummikkona kaikki tuntuu uudelta ja hämmentävältä.
– On sekä riesa että rikkaus, ettei ensimmäisellä kerralla koko ravimaailma aukea, Mahlamäki toteaa.
Näin se kai on. En tiedä tulenko jatkossa seuraamaan raveja paljoakaan, mutta kokemus on ollut opettavainen ja antoisa.
