Eric Le Marchand ja Verna Kaunisto-Feodorow uskovat, että suuriosa ranskalaisista rakastuisi supisuomalaiseen maaseutuun, jos he vain pääsisivät kokemaan sen kauneuden, puhtauden ja rauhan. Eteläranskalaisessa Aix-en Provence -nimisessä kaupungissa asuva pariskunta nauttii vanhasta punaisesta mökistä, puulämmitteisestä pihasaunasta sekä vesilintujen suosimasta Lippaanlahti-järvimaisemasta Viljakkalan kirkonkylän tuntumassa. Suomalais-ranskalainen aviopari aikoo ehostaa Pikku-Kurki-nimisen tilan alkuperäiseen asuunsa.
Suomalainen joulu häämöttää Eric Le Marchandin ajatuksissa. Ranskalaismies haluaisi tuoda lapsensa Viljakkalaan ja tarjota heille ainutlaatuisen elämyksen ja kokemuksen.
Verna Kaunisto-Feodorow arvostaa suuresti miehensä Suomi-kiintymystä.
– Olemme aidosti kaksikulttuurinen perhe. Eric opiskelee määrätietoisesti suomen kieltä, ja hänellä on terve kiinnostus, suorastaan palava uteliaisuus suomalaista elämäntapaa sekä kulttuuria kohtaan, Kaunisto-Feodorow kiittää.
Eric Le Marchandilla on jo pari isoa intohimoa. Ne ovat saunominen ja supisuomalainen ruoka. Mies on löytänyt rikkaan leipäkulttuurin ja tuhansien järvien suomat Ahdin antimet.
Verna Kaunisto-Feodorow tunnetaan kokkaustaidoistaan ja korkeatasoisista keittokirjoistaan. Hän on tehnyt teokset Edustuskeittiö – linnanjuhlista kodin kutsuille, Reseptien aarteet – sukupolvelta toiselle sekä Katusoittajan keittokirja – hyvää ruokaa oikeasti pienellä budjetilla. Neljännen keittokirjan aineisto on jo kasassa ja odottaa julkaisemistaan.
– Olen perehtynyt Viljakkalan perinneruokiin. Ne ovat hyvin kiinnostavia. Aion kokata tuota pikaa sallattia, räätikkälooraa, paistinjuustoa sekä kinkkua, Kaunisto-Feodorow lupaa.
”Stressi laukeaa ja katoaa”
Eric Le Marchand ja Verna Kaunisto-Feodorow tuntevat vapauden, josta he pääsevät osallisiksi Viljakkalassa.
– Koronapandemian johdosta määrätyt poikkeusolot olivat Ranskassa erittäin rajut. Kaikki ihmiset joutuivat olemaan tiukasti kodeissaan. Välttämättömien asioiden hoitaminen oli säännösteltyä, rajoitettua sekä tiukasti valvottua. Kevätkuukaudet olivat lämpötiloiltaan ja sääolosuhteiltaan helteisiä. Neljän seinän sisällä oleminen päivästä päivään, viikosta viikkoon ja kuukaudesta kuukauteen on vaativa juttu, he kuvailevat.
– Jännitimme, pääsemmekö lentämään Suomeen. Onneksi kovasti odottamamme matka toteutui. Täällä nautimme täysin siemauksin vapaudesta; olemme kuin linnut, jotka ovat vapautuneet häkistään. Siemailemme puhdasta ja raitista ilmaa. Nuuskimme luonnon tuoksuja; sateen jälkeinen nurmi ja pihapuut sekä läheinen metsä tarjoavat hajumaailman, jolle ei ole vertaista. Lepuutamme silmiämme Kyrösjärvi-maisemassa. Näkymä on taulu, jonka värit maalataan jokaisena hetkenä uudelleen, pariskunta ihastelee.
Eric Le Marchand ihastelee ja kehuu perisuomalaista kanssakäymistä.
– Kotikaupungissamme Aix-en-Provencessa on 770 ihmistä maaneliökilometriä kohden. Täällä Ylöjärvellä vastaava luku on vain 29,5 asukasta. Esimerkiksi Viljakkalan kirkonkylän baarissa käydessäni tunnistan kanta-asukkaiden sanattoman kunnioituksen kanssaihmisiään kohtaan. Täkäläiset huomioivat ja noteeraavat muut. Ystävällisyys on mieltä ylentävää. Fyysisen etäisyyden pitäminen on luontevaa, hän kiittelee.
– Etelä-Ranskassa ihmisten jokapäiväistä elämää leimaa voimallisesti levottomuus. Elämme siellä koko ajan erilaisten vaaratilanteiden maailmassa. Sellainen on kovin rankka ja kuluttava piiri, mies vertailee.
Verna Kaunisto-Feodorow sanoo, että luonnon ja eläinten seuraaminen on jokapäiväistä mielipuuhaa. Kyrösjärven Lippaanlahti on vesilintujen pesimäaluetta. Lintujen seuraaminen on terapeuttista puuhaa.
Sauna on saanut Eric Le Marchandin pauloihinsa. Verna Kaunisto-Feodorowille saunominen on lapsuuden kodin ja synnyinmaan perintöä.
– Ericistä on varttunut suorastaan saunan suurkuluttaja, vankkumaton ystävä. Hän on nauttinut niin tamperelaisten Rajaportin saunan kuin Kaupinojan saunan sekä Rauhanniemen kansankylpylän makeista löylyistä. Perisuomalaisen savusaunan lumoon hän on tutustunut Urkin Piilopirtillä Pinsiössä, Kaunisto-Feodorow listaa.
– Oman pihasaunamme kunnostaminen oli ykköstehtävämme. Vaihdoimme uuden puilla lämmitettävän kiukaan, jonka lämmittäminen on oma seremoniansa, hän lisää.
Kaunisto-Feodorow korostaa, etteivät he ota pulttia Pikku-Kurjen rakennusten hopullisesta remontoinnista. Pariskunta on laatinut tarkan suunnitelman, jonka mukaan paikat kunnostetaan kohde kohteelta lähivuosien saatossa. Päämääränä on, että satavuotias pihapiiri saa alkuperäisen asunsa.
– Haluamme viettää täällä mahdollisimman paljon aikaa. Tulemme mielellämme eri vuodenaikoina. Keväällä, syksyllä, talvella ja kesällä paikka tarjoaa uudenlaista koettavaa, hän teroittaa.
Viulujen kiehtovassa maailmassa
Verna Kaunisto-Feodorow on viulisti ja kapellimestari.
Koronakuukaudet johdattivat taitavan muusikon uudenlaisten työtehtävien pariin.
Aix-en-Provencessa asuva maailmankuulu soitinrakentaja Nicolas Bonet tunnetaan huippulaadukkaista viuluistaan ja alttoviuluistaan. Viulunrakentaja pestasi suomalaislähtöisen viulistin tekemiensä instrumenttien koesoittajaksi. Tehtävä oli mielenkiintoinen, antoisa sekä palkitseva.
– Viuluja on yksinkertaisesti soitettava, jotta niiden ääni löytyy, Kaunisto-Feodorow sanoo.
– Nicolas Bonet rakentaa viuluja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin maailmankuulut stradivariukset ja guarnerit. Stradivariuksien tunnusmerkkinä on kristallinkirkas sointi. Guarnerit tunnetaan puolestaan synkästä mutta lämpimästä äänimaailmastaan, Kaunisto-Feodorow kertoo.
– Olen nyt onnellinen Bonetin rakentaman viulun omistaja, sillä mieheni hankki sellaisen minulle syntymäpäivälahjaksi, Kaunisto-Feodorow paljastaa.
Kaunisto-Feodorow valmistelee parhaillaan omaa levyään. Hänen punaisenalankanaan on koota erilaisia kokoonpanoja, joiden kanssa hän soittaa sellaisia teoksia, jotka liittyvät hänen omaan elämäänsä.
Kaunisto-Feodorow työskentelee Sistema Europa -järjestössä. Sen tehtävänä on auttaa myönteisesti lapsia, nuoria sekä heidän perheitään elämään yhteiskunnassa ja sen eri osissa niin orkesterimusiikin kuin erilaisten yhtyeiden kanssa tehtävän musiikin avulla.
Kaunisto-Feodorowilla on lisäksi yksityisoppilaita.
Suomalaiset pitävät yhtä
Ranskasta on tullut vuosien saatossa Verna Kaunisto-Feodorowin toinen kotimaa.
Kaunisto-Feodorow kuuluu Etelä-Ranskan suomalaisiin. Yhdistys on vireä.
– Olen oppinut tuntemaan yhdistyksen kautta suomalaislähtöisiä ihmisiä, jotka ovat rohkeita oman tiensä kulkijoita, hän kertoo.
Kaunisto-Feodorow muistuttaa, että juhannus, joulu, vappu sekä pääsiäinen ovat juhlia, joiden viettämisessä suomalaisilla on rikas tapakulttuuri.
– Juuri juhlat tarjoavatkin otollisia tilanteita kokoontumisillemme.
– Suomi elää keskuudessamme hyvin pienienkin asioiden avulla. Niitä on hapankorput, ruisleivät, HK:n Sininen lenkki sekä Fazerin suklaa.
