Koronaepidemia vaimeni Suomessa alkukesän aikana. Tampereen yliopistollinen sairaala ilmoitti kesäkuussa vain kahdesta Pirkanmaalla havaitusta uudesta tartunnasta. Sekä yksilöiden, päättäjien että viranomaisten on kuitenkin aiheellista varautua koronaepidemian toiseen aaltoon. Lähtökohdat ovat paremmat kuin keväällä, jolloin epidemia pääsi yllättämään myös monet kriisinhallinnan kannalta tärkeät tahot.
Varautumista helpottaakseen eduskunta hyväksyi koronaviruksen mobiilijäljityssovelluksen käyttöönoton mahdollistavan tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen. Hallituksen on seurattava tiiviisti erityisesti sovelluksen tietoturvan ja käyttäjien yksityisyyden suojan toteutumista sekä annettava aiheesta eduskunnalle selvitys viimeistään syksyllä 2021.
Vaasan keskussairaalassa suoritettu kokeilu osoitti jäljityssovelluksen kärsivän vielä teknisistä puutteista. Vapaaehtoisuuteen perustuvan sovelluksen olennaisimmat kehitystarpeet liittyvät sen hyödyntämän bluetooth-teknologian luotettavuuteen kohtaamisten rekisteröinnissä. Lisäksi sovelluksen hyötyjen konkretisoituminen edellyttää varsin laajaa käyttäjämäärää.
Perinteisempiäkin asiakokonaisuuksia on eduskunnassa jälleen käsitelty. Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon henkilöstömitoitus kirjattiin lakiin vuosikausien poliittisen väännön jälkeen. Lakisääteinen mitoitus korvaa aiemman laatusuosituksen. Täysimittaiseen 0,7 työntekijän henkilöstömitoitukseen asiakasta kohti siirrytään porrastetusti kevääseen 2023 mennessä. Pelkästään lakiin tehdyllä kirjauksella vanhustenhoidon ongelmat eivät katoa. Mitoituksen käytännön toteutuksen kannalta vaikeuksia aiheuttavat sekä uuden hoitohenkilökunnan vähäinen saatavuus että koronakriisin vuoksi edelleen syventynyt kuntien talousahdinko.
Todennäköisesti ympärivuorokautisen laitoshoidon hoitajapulaa joudutaan paikkaamaan monin paikoin kotihoidon henkilökunnalla. Se korostaa entisestään omaishoitajien merkitystä. Ilman omaishoitajaa monet vanhukset ja pitkäaikaissairaat eivät pärjäisi kotonaan. Sekä inhimillisesti että hoidon kokonaiskustannusten kannalta olisikin suotavaa, että omaishoitajien asemaa heidän raskaassa ja vaativassa tehtävässään vahvistettaisiin.
Hallituksella on yhä tilaisuus toteuttaa perussuomalaisten ehdotukset omaishoidon tuen verovapaudesta ja tukiehtojen valtakunnallisesta yhtenäistämisestä nykyistä suurempaa joukkoa koskevaksi. Nämä muutokset helpottaisivat merkittävästi monen omaishoitajan tilannetta ja vähentäisivät palkatun hoitohenkilökunnan tarvetta sekä koti- että laitoshoidossa.
Suomi sai kesäkuussa uuden valtiovarainministerin. Esiintymiskoulutuskohussa ryvettyneen Katri Kulmunin korvannut Matti Vanhanen joutuu kovaan paikkaan. Julkisen velan ennakoidaan kasvavan tänä vuonna yli 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eikä suunta käänny itsestään tulevinakaan vuosina.
Hallitus ei ole vielä ryhtynyt laatimaan julkisten menojen karsimissuunnitelmaa. Tämä kävi ilmi Vanhasen vastauksesta kyselytuntikysymykseeni. Työ on käynnistettävä ripeästi. Menokohteet on asetettava tärkeysjärjestykseen, kunnille määrättyjä velvoitteita karsittava sekä pidättäydyttävä varsinkin maamme ulkopuolelle suuntautuvista uusista menoeristä.
Maamme nostaminen taloudellisesta ahdingosta jää silti tälläkin kertaa vientisektorin harteille. Teollisuus- ja teknologiayritystemme laadukkailla tuotteilla on jatkossakin kysyntää sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Yritysten on annettava keskittyä ydinosaamiseensa ilman ylimääräisiä ja keinotekoisia esteitä. Perinteisten ja maineikkaiden suomalaisten tuotemerkkien muodostamaa vahvaa kilpailuetua ei kannata hukata.
