Rauno Arvolan kesäpaikan saunalla Ylöjärven Lempiäniemessä on värikäs historia. Näsijärven rannalla oleva saunavanhus on kirkoistaan ja kappeleistaan tunnetun arkkitehdin Mikael Nordenswanin piirtämä. Saunan löylyttelijöihin lukeutuu Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Nykyinen isäntä rakastaa laulamista, joten hän on maalannut löylyhuoneen seinille saunalaulujen riimityksiä.
Suomalaiset tykkäävät kisailla, mikä on maan paras sauna. Rauno Arvola on ratkaissut mittelön omalta kohdaltaan julistamalla kesäpaikkansa saunan Suomen toiseksi parhaaksi.
– Minulle riittää, kun saunani on hopeatilalla. Muut saavat väitellä kultamitalista, mies hymyilee.
Arvola korostaa, että saunan lämmittäminen kuuluu mökkielämän rutiineihin. Hänen mukaansa isännän on huolehdittava, että klapipino on riittävä. Kiukaan alle on oltava kuivia polttopuita. Ne hän tekee oman tonttinsa puista.
– Minulla on hyvin vakiintunut tapa, miten saunan valmistan ja lämmitän. Ensimmäisen pesällisen poltan niin sanotusti sisään. Räppänät on silloin kiinni. Näin varmistan, että saunassa on savusaunamainen aromi. Sitten jatkan lämmittämistä normaalisti.
Arvolan mukaan tamperelaisen arkkitehdin Mikael Nordenswanin (1904-1986) piirtämä sauna on uljas luomus. Rakennus on muodoiltaan kaunis ja tiloiltaan kodikas sekä käytännöllinen.
– Sauna on kahden seudulla laajaa arvostusta nauttineen miehen veistämä. Mestarit olivat nimeltään Jokinen ja Alhola. Rakennus on Näsijärven rantatörmällä. Se on kovissa keleissä.
Helleaikoina aurinko polttaa seiniä. Talvella niitä kurmoottavat tuulet ja tuiskut.
Sauna herättää muistoja
Rauno Arvola sanoo, että kesäpaikkaan liittyy hänen sukunsa ja perheensä historiaa. Useasti saunan lämmityspuuhissa muistot palaavatkin mieleen.
– Saunan valmistaminen on harrasta puuhaa. Lämmitysaskareissa ajatus kääntyy myös omaan sisimpääni. Huomaan, että juuri täällä saunalla muistelen menneitä sukupovia.
Arvola harmittelee, ettei hän ole pitänyt tukkimiehen kirjanpitoa saunan lämmityskerroistaan.
– Tapoihimme kuuluu, että normaaliviikkona sauna lämpiää kahdesti tai kolmesti. Nautin siitäkin, että meillä on täällä kantovesi. Rituaalit ovat minulle mieluisia.
Vastatalkoot odottavat Arvolaa juhannusviikolla. Hänen mielestään koivun tuoksu jos mikä kuuluu saunaympäristöön.
Marskin pefletti katosi
Arvoloiden saunan löylyistä on nauttinut muiden muassa marsalkka Mannerheim.
– Mannerheim on vieraillut täällä äitini syntymäpäivillä. Hän tuli yllätysvieraana Rudolf Waldenin perheen mukana. Arvovieras toi äidilleni kukkaset ja norsunluusta valmistetun maljakon.
Muistan sen maljakon hyvin, mutta se on ajan saatossa kadonnut täältä jäljettömiin.
– Samoin on käynyt pefletille, jota Mannerheimin jäljiltä talletettiin arvokkaana muistona.
Riimitykset seinillä
Saunalaulut ovat keskeinen osa Arvoloiden kylpytraditioita.
Rauno Arvola onkin maalannut löylyhuoneen seiniin saunalaulujen värssyjä.
– Sauna on oiva paikka iloiselle laulamiselle. Reipas laulanta tiivistää tunnelmaa.
Arvola muistelee kaiholla isäänsä, jonka muistissa oli hyvin puhuttelevia saunalauluja. Niiden joukossa oli esimerkiksi raahelaisia merimieslauluja.
