Pirkanmaalainen Pasaati Oy, keskisuomalainen Kumura Oy ja uusimaalainen Digioiva Oy ovat lyöneet hynttyynsä yhteen muodostaen valtakunnallisesti kiinnostavan ja merkittävän projektijohtamisen yhtiön. Sen lempääläinen hallituksen puheenjohtaja Pasi Kivimäki muistuttaa, että maamme kasvukäytävässä toimii valtaosa kehitys- ja kasvuhakuisista yrityksistä sekä laaja joukko tulevaisuusorientoituneita julkishallinnon toimijoita. Yhteenliittymässä syntynyt Kumura Oy korostaa strategian ja sen toteuttamisen tärkeyttä.
Suomen pärjääminen ja edistyminen nojaa niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnonkin suhteen punnitussa tulevaisuustyössä.
Pirkanmaalaisen Pasaati Oy:n entinen toimitusjohtaja ja uutukaisen Kumura Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Kivimäki korostaa, että projektijohtaminen on koko ajan tärkeämmässä osassa niin koti- kuin ulkomarkkinoilla toimivien yritysten kuin suomalaisen yhteiskunnan rattaiden pyörimisestä vastaavien elinten kehittämisessä.
Kivimäki ironisoi, että valtiovallan 14 viime vuoden ajan pallottelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisesta pullonkaulasta, joka olisi saatava kansallisen edun nimissä kestävään toteutukseen.
Projekti ja strategia ovat termejä, joihin sisältyy hyvin paljon kielteistä ajattelua sekä suhtautumista. Arkitodellisuudessa ne ovat avaimia elinkeinoelämän ja julkishallinnon ennustettavaan, vakaaseen ja uudistuskykyiseen toimintaan.
Kivimäki on vakuuttunut siitä, että muun muassa megatrendin, digitalisaation kiihtyvä levittäytyminen ja laajentuminen koko ajan uusille alueille lisää merkittävästi projektijohtamisen arvostusta ja hyödyntämistä.
– Työsarkaa ja hedelmällistä maaperää on kaikkialla Suomessa. Siksi toimimme valtakunnallisesti.
Suomalaisen projektijohtamisen kärkeen kuuluneet Digioiva Oy, Kumura Oy ja Pasaati Oy toimivat maamme kasvukäytävässä. Yhteenliittymän ansiosta uusimuotoinen Kumura Oy tarjoaa asiakkailleen suuren joukon eri toimialojen huippuasiantuntemusta.
Suomen kasvukäytävän alueella on noin 50 prosenttia maamme kaikista työpaikoista. Käytävällä tehdään liki 50 prosenttia maassamme toimivien yrityksien liikevaihdosta. Käytävällä harjoitetaan vahvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Niiden osuus on peräti noin 60 prosenttia koko maan vastaavasta toiminnasta.
Kumura Oy työllistää tässä vaiheessa 20 työntekijää. Lisäksi sillä on merkittävä joukko alihankkijoita ja kumppaneita.
Projektijohtaminen perustuu kokemukseen
Maailma on jatkuvassa ja voimakkaassa liikkeessä. Muutos- ja uudistumistarve haastaa kaikkia.
Hallituksen puheenjohtaja Pasi Kivimäki teroittaa, että niin yrityksissä kuin julkishallinnon toimijoissa tulevaisuuden pähkinöiden pureskeleminen tarkoittaa aina jonkinlaiseen tuntemattomaan ja vieraaseen hyppäämistä. Tämän johdosta uraa on aurattava määrätietoisesti ja tavoitteellisesti.
– Arkea siis on, ettei yrityksessä tai julkisessa organisaatiossa ole omaa huippuasiantuntijaa, projektipäällikköä, joka voisi viedä hankkeen tuloksellisesti maaliin.
Kivimäki sanoo, että projektijohtamisessa Kumura antaa asiakkaalleen projektipäällikön, it-arkkitehdin, tuoteomistajan, määrittelijän ja hankejohtajan – tapauskohtaisesti oikeanlaisen tiimin. Näiden kovan luokan osaajien harteilla on koko projektin eteenpäin vieminen ja konkreettinen toteuttaminen.
Kivimäki herättelee, että monissa hankkeissa yritykset ja organisaatiot pystyvät tekemään perustyötä, mutta loppurutistus strategioineen ja sen jalkaannuttamisineen ontuu, horjuu ja jää vaiheeseensa.
Strategian tekemisessä on kolme päävaihetta. Ensimmäiseksi tehdään perusteellinen pohjatyö eli valmistelu. Siinä määritellään yhteisesti tavoitteet, aikataulut sekä talousarvio. Toinen vaihe johdattaa projektin käynnistämiseen. Olennaista on voimavarojen hakeminen ja valjastaminen. Samalla etsitään ja sovitaan toimintaketjut, jotka johdattavat tavoitteisiin. Sokerina pohjalla eli kolmantena on konkreettinen toteuttaminen, eli aletaan elää arkea ja elämää viitoitetulla tavalla tehden asioita eri tavalla kuin ennen.
– Kokemuksesta tiedämme, että liian monessa yrityksessä ja julkisorganisaatiossa kompastuspiste on juuri tuossa käyttöönottovaiheessa. Kun ihmisiä ei ole sitoutettu ja kun uusien käytänteiden käyttöönottoa ei valvota, ihmisillä on tapana siirtää asioiden aloittamista ja toteuttamista. Ajattelumalli teen ensi kerralla tai aletaan toden teolla ensi kuussa ovat hyvin tuhoisia.
– Kiteytetysti tavoitteena on totutun toimintamallin muuttaminen.
Kysymys on ihmisten johtamisesta
Vaikka aikamme ja maailmamme vannoo digitaalisuuden nimeen, on ihmisellä aina keskeinen paikkansa kaikessa tekemisessä. Niin myös kaikissa strategioissakin.
– Strategian onnistuminen juontaa loppumetreillä siihen, että ihmisiä johdetaan täysin oikein, Pasi Kivimäki linjaa.
Kivimäen mukaan olennainen vaihe on tarjota ja antaa tukea jokaiselle ihmiselle, jota muutokset ja uudistukset koskevat.
– Käyttöönotossa, uuteen siirtymisessä on investoitava riittävästi, resursoitava tarpeeksi ja arvostettava tekemistä.
Kivimäki herättelee, että strategia voi olla hienosti kaikkien sääntöjen mukaan valmistettu, mutta se jää täysin arvottomaksi paperinipuksi tai bittikasaksi jonkin kovalevyn nurkkaan, jos sitä ei valjasteta ja oteta jämäkästi käyttöön.
– Hyvä strategia on aina tekijöidensä näköinen. Se peilaa niin henkilöstöä, tekemistä kuin kulttuuria että perinteitä. Liiketoimintaympäristö ja toimintaympäristö on tunnettava tarkasti. Kullanarvoinen taito on osata katsoa omaa hiekkalaatikkoa ulkopuolisen silmin. Näin opitaan tunnistamaan esimerkiksi täysin uudet kilpailutekijät.
Strategiaosaaminen nykyistä vahvemmaksi
Pasi Kivimäki painottaa suunnitelmien käyttöönoton merkityksellisyyttä.
– Se on koko asian pihvi!
Kivimäki muistuttaa, että Suomen elinkeinoelämällä ja julkisella sektorilla on vain voitettavaa nykyistä parempien käytänteiden sekä innovaatioiden ja keksintöjen hyödyntämisessä. Kaikki kehitystoimet vahvistavat pärjäämistä, taloudellisesti kestävää toimeliaisuutta.
– Strategia sitouttaa jokaisen organisaation kaikki lenkit. Tunnistetut heikkoudet ja ongelmat pystytään ratkaisemaan, kun ne on kohdattu ja tunnistettu yhdessä. Yhdessä tekeminen sitouttaa. Läpivedetty projekti hitsaa tekijät yhteen. Kun hanke viedään maaliin ja sen tulokset näkyvät, ihmiset innostuvat, viihtyvät ja kokevat työniloa.
– Projektin toteutuksen on oltava ketterä.
Mistä tunnistamme yrityksen tai julkisen organisaation, joka toimii laadukkaan strategian turvin?
– Tällainen organisaatio pystyy ennakoimaan kulloinkin eteen tulevan uuden tilanteen. Se on hereillä ja valmiina toimimaan. Organisaatio on pioneeri, se auraa uutta tietä. Organisaatio on myös elinvoimainen ja innostava. Ylipäänsä siitä säteilee ulospäin myönteisiä asioita, Kivimäki listaa.
MATTI PULKKINEN
