Kissanpentu hyökkäilee maassa lepäilevän kookkaan valkoisen koiran päälle. Koira avaa ison suunsa ja painaa pennun hetkeksi aloilleen. Kohta rajun näköinen leikki jatkuu.
9-vuotiaan valkoisen paimenkoira Divan koti vaihtui syksyllä omakotitalosta rivitaloasuntoon. Kun Tanja Kelohonka ja Keith Montalvo lähtivät aamulla töihin, jäi Diva ikävissään haukkumaan heidän peräänsä. Se oppi myös avaamaan ulko-oven. Aiemmin niin sosiaalinen koira jäi usein perheenjäsenten kotona ollessa makoilemaan petiinsä, eikä ruoka oikein maistunut.
– En tiedä oliko sillä valeraskaus vai oliko se masentunut, sanoo Kelohonka.
Marras-joulukuun vaihteessa tapahtui jotakin, mikä sai alakuloiselta vaikuttaneen koiran elämän kirkastumaan, ja haukkumisen sekä karkailuhalut laantumaan. Perhe täydentyi noin kahden kuukauden ikäisellä bengalinkissauros Herculeksella. Diva oli mukana auton takakontissa, kun kissanpentu haettiin Jyväskylästä. Uudessa kodissaan Hercules sai oman ”turvapaikan” kylpyhuoneessa, jossa se meni käärityn maton sisään suojaan.
– Hercules sähisi ja Diva oli järkyttynyt. Pidimme Herculesta vuorokauden verran kylpyhuoneessa. Sitten päästimme sen vapaana asuntoon. Diva lähti sen perään ja haisteli sitä. Tämän jälkeen niistä tuli kaverit saman tien, Montalvo muistelee.
Lempeä Diva ja valloittaja Hercules
Hercules ilmeisesti kaipasi omaa äitiään, ja kaksi pentuetta synnyttäneen Divan äidinvaistot heräsivät. Pian Kelohonkaa ja Montalvoa odotti yllättävä näky: Diva makasi lattialla ja Hercules imi tyytyväisenä sen nisää. Diva myös pesi Herculesta, kuten kunnon äiti konsanaan. Diva jopa tökki kissanpentua hellästi vesikipon ääreen ja näytti miten siitä juodaan.
Diva tietää, että sillä on pääsy kielletty pariskunnan vuoteeseen. Kissa puolestaan on lupaa kysymättä valloittanut sängyn, ja hyökkäilee armotta omistajiensa peiton alta pilkottavien varpaiden kimppuun. Hercules on opettanut keinoemolleen, että omistajien poissaollessa voi pujahtaa salaa loikoilemaan pehmeään sänkyyn, jonne todisteeksi jää tuppo valkoista karvaa.
– Diva ei tee sitä ikinä kun olemme kotona tai ennen kuin Hercules tuli taloon, Montalvo kertoo.
Erottamaton parivaljakko
Kaksikko leikkii keskenään antaumuksella.
– Joskus Hercules yllyttää Divaa juoksemalla sen läheltä tyyliin ’Tule jahtaamaan minua’, ja joskus Diva tekee samoin, Kelohonka kertoo.
Toisinaan Hercules kiertää maassa lojuvaa Divaa ja hyökkäilee sen päälle villikissamaisesti. Rajun näköisissä leikeissä ei ole onneksi tapahtunut loukkaantumisia.
Yleensä kaksikko nukkuu yhdessä, mutta toisinaan Hercules vetäytyy kiipeilypuuhunsa lepäämään. Sen lisäksi, että parivaljakko leikkii ja nukkuu yhdessä, ne myös jakavat ruokansa toistensa kanssa.
– Jos Hercules lähestyy Divan ruokakippoa, Diva ryntää syömään ruokiaan, mutta vähän ajan päästä se antaa Herculeksen syödä, Montalvo kertoo.
Jos Diva puolestaan pääsee kissanruokakipon ääreen, se on pian tyhjennetty. Diva on myös intoutunut leikkimään kissan leluilla ja viskelee leikkihiirtä ilmaan ja ravistelee sitä. Hercules puolestaan retuuttaa lähes itsensä kokoista koiranlelua huoneesta toiseen.
– Divasta on tullut paljon eloisampi, Kelohonka kertoo.
– Ne ovat kuin lapsia. Ne leikkivät, syövät ja nahistelevat, Montalvo sanoo.
– Kun tulemme töistä kotiin, ne odottavat meitä yhdessä ulko-ovella. Kun viemme Divaa ulos, niin Hercules makaa oven takana odottamassa.
Koiran ja kissan välinen ystävyys on täysin mahdollista, mutta Divan ja Herculeksen tyyppinen suhde ei ole ihan tavanomaisin. Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola sanoo, että eri lajien ystävystymisessä on oleellista, että eläinten omistajat eivät hätiköi tutustumisvaiheessa, vaan eläimet saavat rauhassa tottua toisiinsa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Koira ja kissa ovat eläinlajeina hyvin erilaiset, eivätkä lähtökohtaisesti ymmärrä toistensa viestintää.
– Harvoin onnistuu sillä tavalla, että kissa tuodaan taloon laatikossa ja avataan laatikko. On tärkeää, että ne saavat tutustua toisiinsa ensin kauempaa ja hajut tulevat tutuksi. Sitten on isompi mahdollisuus, että se menee hyvin.
