Soittokello on tarkoitettu käytettäväksi – sehän kuuluu jokaisen pyörän pakollisiin varusteisiin.
Tänä karanteeniaikana tulee käveltyä pitempiäkin lenkkejä tuolla harjun ulkoilureitillä.
Viikkojen aikana ohi on huristellut (ja vauhdilla!) kymmeniä pyöräilijöitä vauhdin hurmassa. Pari kertaa on kello kilahtanut. Olen huikannut kiitokseni sitä ihan oikeasti tarkoittaen.
Vaikka kuinka lenkille lähtiessä yrittää painottaa itselleen, että muistaisi pysyä ihan tien reunassa, niin kyllä sitä kävellessä tulee muuta mieleen, eikä pysty luonnon ihailulta ja lintujen laulun kuuntelulta koko aikaa kiinnittämään huomiota omaan sijaintiinsa.
Siis, yksinkertaisesti, toive olisi sen kellon kilkautus jo riittävän etäisyyden päässä. Ennakoivaa ajotapaa toivova, itsekin pyöräilevä
Ritva Siren
