Mitä on kraniosakraaliterapia? Pehmeällä hoitomuodolla voidaan esimerkiksi paikantaa kehon kiputiloja ja hoitaa stressiä – Myös vastasyntyneitä vauvoja hoidetaan kraniolla

16.05.2020 07:00

Ylöjärvellä asuvat kalevalaiset jäsenkorjaajat Anne Heikkinen ja Lotte Pirttilahti sekä Metsäkylässä hierojana työskentelevä Teija Aarnio valmistuivat hiljattain kraniosakraalihoitajiksi. Tässä jutussa naiset avaavat, mistä osin tuntemattomassa, käsillä tehtävästä hoitomuodossa on kyse.
Anne Heikkinen käsittelee pään alueella kolmoishermoa. Kraniosakraalin avulla hoidetaan mm. monia niskojen ja pään alueen vaivoja.

Monelle tavan ihmiselle kraniosakraaliterapia ei ole tuttu termi, vaikka sen nykyistä muotoa on käytetty 1800-luvun lopulta alkaen. Nykyisellään kraniosakraaliterapia on saanut vaikutteita osteopatiasta ja manuaalisesta lääketieteestä, ollen kuitenkin näitä hellempi hoitomuoto.

– Kranio on pehmeä hoitomuoto, mikä tarkoittaa sitä, että siinä kehon ongelmakohtia paikannetaan käsin havainnoimalla, kuuntelemalla kehon perusjärjestelmää kraniorytmiä.

Anne Heikkinen kuuntelee lantion jännitevyöhykettä.

– Hoito stimuloi kehon järjestelmiä kierrättämään ja imeyttämään selkäydinnestettä, mikä edesauttaa kehon itsekorjautumismekanismia, maaliskuussa kraniosakraalihoitajiksi valmistuneet Anne Heikkinen, Lotte Pirttilahti ja Teija Aarnio kertovat.

Asiasta tietämättömälle selostus saattaa kuulostaa lähinnä jonkin uskomushoidon markkinointipuheelta, mutta totuus on toinen: kraniosakraaliterapialla voidaan vaikuttaa kehon ja mielen hyvinvointiin, ja sen avulla on mahdollista korjata esimerkiksi virheasentoja, helpottaa kiputiloja ja stressiä. Ihmisten tavoin hoitomuoto sopii myös eläimille.

Jännityksiä vapautetaan hennoin ottein

Mitä kraniosakraaliterapiassa sitten konkreettisesti tapahtuu?

Heikkinen, Pirttilahti ja Aarnio havainnoivat hoidon kulkua siten, että Pirttilahti menee hoitopöydälle makaamaan kasvot ylöspäin.

– Kraniossa hoitoa tehdään oireiden mukaan myös asiakkaan maatessa vatsallaan tai istuessa. Hoito tehdään aina niin, että asiakkaalla on vaatteet päällä, Heikkinen kertoo ja asettuu istumaan Pirttilahden pään taakse.

Hän asettaa kätensä kevyesti tämän kasvojen sivuille ja alkaa kuunnella kraniorytmiä.

– Tässä työssä vaaditaan hyvin herkät kädet, että aivoselkäydinnesteen liikkeen voi tuntea. Jos liike ei kulje tasaisesti ja sakkaa jossakin kohtaa, sen tuntee, Heikkinen selittää.

Tällöin ollaan päästy ongelman äärelle.

– Tämän jälkeen niitä ongelmia eli jännityksiä ja esteitä aletaan vapauttaa hellävaraisilla otteilla. Osa ei tunne hoidon aikana mitään, mutta huomaakin myöhemmin päässeensä eroon jostakin jumista, jonka kanssa on saattanut elää pitkäänkin. Iso osa asiakkaista kokee hoidon aikana syvän rentoutumisen, Pirttilahti sanoo.

Hoito aloitetaan joko jaloista tai päästä kuunnellen hoidettavan kraniorytmiä, joka antaa informaatiota kehon ongelmakohdista.

Kraniolla voidaan paikantaa eri kehon osissa sijaitsevia kiputiloja

Aarnio työskentelee päätoimisesti hierojana, mutta tekee asiakkailleen myös kraniosakraaliterapiaa. Hänen mukaansa kranion vaikutukset ovat itseasiassa pidempiaikaiset kuin hieronnalla.

– Kraniossa on se erityistä, että vaikka hoidetaan vain yhtä kehon kohtaa, on vaikutus silti kokonaisvaltainen. Kranion avulla voidaan paikantaa sellaisia kehon kiputiloja, jotka ovat peräisin jostakin aivan muusta kehon osasta. Samoin voidaan hoitaa esimerkiksi traumaperäistä stressiä, joka näkyy fyysisinä vaivoina, esimerkiksi kiputiloina.

Heikkinen on tästä elävä esimerkki, sillä hän toteutti taannoin itsellään ihmiskokeen, jossa hän seurasi kantaluun virheasennon aiheuttamien oireiden etenemistä kehossaan.

– Ensin se eteni polveen, sitten lonkkaan, alaselkään ja lopulta poskeen. Sitten Lotte (Pirttilahti) hoiti vaivan kraniosakraalin avulla, hän kertoo.

Soppeenmäkeläinen Anne Heikkinen (vas.) työskentelee jalkahoitajana ja kalevalaisena jäsenkorjaajana. Sasilainen Teija Aarnio taas työskentelee hierojana Metsäkylässä sijaitsevassa toimipisteessään, ja on lisäksi liikunnanohjaaja. Metsäkyläläinen Lotte Pirttilahti tekee työkseen kalevalaista jäsenkorjausta.

Lue myös: Tarja Ristilä on hevososteopaatti, joka kuuntelee käsillään – Harvinaista ammattia pidetään Ranskassa yhtä tärkeänä kuin eläinlääkäriä, hampaidenhoitajaa tai kengitysseppää