Parkkuun seudun kyläyhdistyksen käynnistämässä hankkeessa parisataa taloutta saa valokuituverkon, joka mahdollistaa nykyaikaiset verkkoyhteydet myös maaseudulla.
Maanantaina Kyrönlahdentiellä on päällä täysi tohina, kun KNK-Networksin maanrakennusmiehet upottavat kaapelia auki revittyyn maahan. Jos kaikki sujuu aikataulussa, on työmaan vieressä asuvan Annika Kivimäen kodissa pian toimiva valokuituverkko.
– Kun kaapelit on lyöty maahan, pitäisi meidän kotiin tulla modeemin näköinen boksi, josta verkko jaetaan eri laitteisiin. Tämän jälkeen ei pitäisi olla ongelmia netin hitaudessa tai pätkimisessä, Kivimäki selittää.
Kivimäen perheen tapaan yhteensä noin 200 taloutta Karhella, Kyrönlahdessa, Parkkuussa, Länsi-Teiskossa, Poikeluksessa ja Pengonpohjassa saavat vielä tänä vuonna toimivan ElmoNetin (entinen Pohjois-Hämeen Puhelin Oy) valokuitunetin.
Valokuitukaapelin asennustöiden rinnalla Elenia upottaa maahan myös säävarmat sähkökaapelit.
– Valokuitu ja sähkökaapeli menevät samaan monttuun. Elenian projekti aikaistui kahdeksalla vuodella valokuituhankkeen ansiosta, valokuituprojektia vetävä Pertti Nikula Parkkuun seudun kyläyhdistyksestä kertoo.
70 prosenttia katettiin tukien avulla
Mistä projekti sitten sai alkunsa?
Nikulan mukaan kannustavana esimerkkinä toimi Ruovesi, jossa oli toteutettu vastaavia Kyläkuitu-projekteja EU:n myöntämien tukien avulla.
Toukokuussa 2018 Parkkuun seudun kyläyhdistys tekikin Ely-keskukselle hakemuksen, jota varten se oli kerännyt kyläläisiltä sitovia sopimuksia valokuituverkon hankintaan.
Tavoitteena oli, että yli 1,3 miljoonan euron projektista 70 prosenttia saataisiin katettua tukien avulla.
– Pystyimme esittämään Elylle, että meillä on verkkoon jo ainakin 152 sitoutunutta liittyjää ja täten rahaa omasta takaa. Monessa paikassa kuituhanke on tyssännyt nimenomaan siihen, että on otettu lainaa, jota ei olla kuitenkaan pystytty maksamaan, Nikula selittää.
Käyttöpääoman kyläyhdistykselle takasi Ylöjärven kaupunki.
– Ylöjärven kaupunki takasi pankin myöntämän 330 000 euron käyttöpääomarahoituksen, joka tarvitaan laskujen maksamisen ja avustuserien saamisen väliseksi ajaksi.
Myös Karhen koulu saa valokuidun
Eu-tukea heltisikin projektille lopulta 970 000 euroa. Ilman avustusta valokuitu olisi maksanut yhdelle taloudelle omakustanteisena noin 9 000 euroa, kun nyt hinta on alkuperäisille liittyjille 2 372 euroa ja jälkiliittyjille 2 600 euroa.
Valokuituyhteyden hinta puolestaan määräytyy nopeuden mukaan: Miniminopeus on 50 megaa, jonka saa 29,90 eurolla kuukaudessa. Tarjolla on esimerkiksi kaapeli-tv-palvelut.
Myös Ylöjärven kaupunki ottaa valokuidun Karhen kouluun.
– Valokuidun etu on se, että nopeus on aina tuo sama, eikä se hidastu käyttäjämäärän kasvaessa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi pienten koulujen oppilaiden kielten opiskelun etänä. Jatkossa Karhen koulussakin voitaisiin opiskella vaikkapa harvinaisempia kieliä, vaikka opettaja olisikin etänä toisessa koulussa, Nikula sanoo.
Tällä hetkellä vastaavanlaista kyläkuitua tekee Hämeenkyrössä Ikaalisten-Parkanon Puhelin. Nikulan mukaan kyläkuituhanke on herättänyt kiinnostusta muissakin Ylöjärven kylissä, esimerkiksi Mutalassa.
– Mutta tällä hetkellä maaseuturahoitusohjelmat laajakaistahankkeisiin ovat tietynlaisessa välivaiheessa.
Karhe–Parkkuu välimaastossa asuvat voivat vielä halutessaan ottaa osaa valokuituhankkeeseen – mutta vain, jos työkoneet ovat vasta tulossa.
– Sen verran Hämeessä ollaan, että kun työkoneiden ääni alkaa kuulua, havahdutaan siihen, mitä naapurin pihassa oikein touhutaan. Sitten kun työkoneen perävalot näkyvät, on jo vähän liian myöhäistä.
