Ylöjärven markkinoiden yhteydessä on vuosittain järjestetty kirjoituskilpailu Ylöjärven lukiolaisille. Kilpailu järjestettiin tälläkin kertaa, vaikka koronapandemian vuoksi markkinat jouduttiin perumaan.
Markkoiden taustalla toimii kaksi Lions Clubia eli LC Ylöjärvi-Keijärvi sekä LC Ylöjärvi-Teivo.
Tänä vuonna lukiolaisten kirjoituksissa pohdittiin sitä, miten tai millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa koko maapallon ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta sekä omasta näkökulmastaan.
Kirjoituskilpailun finaaliin selvitti tiensä kolme erinomaista kirjoitusta. Finalistit valitsi äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä kirjailija Taru Kumara-Moisio. Mitalikolmikon järjestyksen päätti Ylöjärven Uutisten vastaava päätoimittaja Ville Mäkinen.
– Finalistikirjoitusten taso oli viime vuoden tapaan erinomaisen korkea. Kirjoituksissa oli päästetty mielikuvitus valloilleen, mutta silti kirjoitukset osattiin pitää johdonmukaisina ja mukaansatempaavina. Oli hienoa lukea, millaisena nuoret kirjoittajat näkivät maailman nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoituksissa oli myös syvällistä pohdintaa ja jopa ratkaisuehdotuksia havaittuihin ongelmiin. Jokaisella kolmella kirjoittajalla on selvästi lahjakkuutta kirjallisten tuotosten tekemiseen, Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Ville Mäkinen sanoo.
Finalistit saavat Lions Clubeilta rahapalkinnot.
Ylöjärven Uutiset julkaisee kaikki kolme finaaliin yltänyttä kirjoitusta tänä viikonloppuna 17.–19. huhtikuuta. Kirjoitukset tulevat julki perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 13.
YLÖJÄRVEN MARKKINOINDEN KIRJOITUSKILPAILU, 1. SIJA:
HILLA PALOMÄKI
Ihmiskunnan tulevaisuus – dystopia vai utopia?
Nykyään uutisista kuulee toinen toistaan ahdistavammista tapahtumista maailmalla. Pelkästään vuoden 2020 puolella Yhdysvallat ja Iran ovat olleet lähellä aloittaa kolmannen maailmansodan sekä suuri osa Australiasta on muuttunut tuhkaksi puhumattakaan siitä, kuinka koronavirus on levinnyt Kiinasta maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Lisäksi ihmiskunnalta löytyy myös lukuisia muita ongelmia, joista hyvänä esimerkkinä on ilmastonmuutos. Ei ihme, että moni maalailee melkoisia dystopioita mielessään. Maailma tuntuu muuttuvan päivä päivältä enemmän ja enemmän surrealistiseksi. Kuinka saada nämä suuren mittaluokan ongelmat ratkaistua, kun aika deadlinen umpeutumiseen on pieni?
Ahdistus maailmanlaajuisista asioista leviää niin nuorissa kuin vanhoissakin. Paniikkia lisää varmasti se, että asioista tulee sosiaalisen median kautta yhtä aikaa paljon jopa ristiriitaista informaatiota. Siitä, mikä on pinnalla, uutisoidaan, ja tällä hetkellä ajankohtaisia ovat vahvasti negatiivisessa valossa nähtävät tapahtumat. Monesti positiiviset asiat unohtuvat, sillä ne eivät herätä lukijassa läheskään niin paljon tunteita ja sitä kautta mielenkiintoa. Positiivista tarvittaisiin nyt kuitenkin enemmän kuin ehkä koskaan.
Enemmän pelkoa maapallon tulevaisuudesta tuntuu loppujen lopuksi kuitenkin olevan nuorten kuin vanhemman ikäluokan keskuudessa. Tämä on sinänsä hyvinkin loogista, sillä joutuvathan nuoret asumaan tällä planeetalla pidempään. Monesti vastuuta maapallon tulevaisuudesta tunnutaan ikävä kyllä myös siirrettävän turhankin paljon pelkästään nuorille. Ihmettelen suuresti, mikäli olet välttynyt kuulemasta sanontaa “nuorissa on tulevaisuus”. Tämä tuntuu olevan nykypäivänä monen aikuisen ajatusmalli. Mielestäni sanonta olisi kuitenkin osuvampi, mikäli se kuuluisi näin: “Nuorten on tulevaisuus”. Tällä tarkoitan sitä, että nuorten ei tarvitse olla ainoita, jotka tekevät töitä tulevaisuuden eteen, vaikka vanhemmilla ikäluokilla ei niin pitkälle tulevaisuuteen oma elinaika riittäisikään.
Kaikkien ihmisten perusluonto on kuitenkin melko itsekäs, ja monesti olemme taipuvaisia ajattelemaan ensin sitä, mikä on itselle hyödyksi. Kerron teille nyt esimerkin. Kun koronavirus rantautui kunnolla Suomeen, huomasitte varmasti, mikä oli monen aikuisen ihmisen ensimmäinen reaktio. Kotiin varastoitiin järkyttävät määrät elintarvikkeita ja etenkin vessapaperia niin, että kauppoihin jäivät jäljelle enää vain tyhjät hyllyt. Tällöin kaupassa käydessäni kuulin sattumalta keskustelun, jossa perheen äiti valitteli toverilleen, kuinka hänellä ei ollut varaa ostaa perheelleen kalleinta lihalaatua, kun halvimmat tuotteet oli jo viety. Vaikka omat tavoitteet ovat tärkeitä, joskus on hyvä ajatella myös muita. On tärkeää, että elät omaa elämääsi juuri niin kuin haluat, mutta koeta huomioida myös ympäröivän maailman tarpeet. Vaikka et tekisi mitään asian edistämiseksi, edes huomioi se. Yhteistyö on nimittäin avain moneen globaaliin ongelmaan, esimerkiksi juuri koronaviruksen hillitsemiseen.
Monella nuorella on elämässään paljon paineita, jotka liittyvät nimenomaan tulevaisuuteen. Suomalainen yhteiskunta painottaa kouluttautumisen tärkeyttä, ja moni opiskeleekin helposti lähes toistakymmentä vuotta. Tulevaisuuden ammatti pitäisi kuitenkin melkein jo tietää vajaat yhdeksän vuotta opiskeltuaan, jotta osaisi yhdeksännen luokan yhteishaussa hakea parhaaseen mahdolliseen jatkokoulutuspaikkaan. Suurimman osan tulevaisuuden haaveammatti kirkastuu kuitenkin vasta monia vuosia myöhemmin. Omaa tulevaisuutta on monesti vaikea nähdä positiivisessa valossa, mikäli sitä ei näe ollenkaan.
Oman tulevaisuuden lisäksi on nuorten vastuulla kantaa huolta myös maapallon tulevaisuudesta. Mielestäni monet nuoret ottavat tai heille annetaan ehkä hieman liikaakin vastuuta näistä asioista yhdelle ihmiselle kannettavaksi. Jakamalla taakan se olisi helpompi kantaa. On tärkeää, että elämässä pystyy keskittymään myös omiin tavoitteisiinsa.
Pakko myöntää, ettei maapallon tulevaisuus näytä omiin silmiini kovin hyvältä. On kuitenkin parempi elää täysillä se, mitä on jäljellä, kuin jäädä murehtimaan neljän seinän sisään. Vaikka oma tulevaisuus ei olisi kovin pitkälle suunniteltu, se kuitenkin on siellä. Ehkä tärkeintä oman tulevaisuuden kannalta on – niin ironista kuin se onkin – osata elää nykyhetkessä.
Mikäli kuitenkin pidät haaveilusta, on hyvä ajatella positiivisesti. Teknologia voi vielä kehittyä niin pitkälle, että sillä saadaan ratkaistua monia nyt valtavilta tuntuvia ongelmia. Ehkä maailmanloppu ei olekaan ihan vielä käsillä, vaikka mediaa seuraamalla saattaa toisinaan sellaisen käsityksen saada. On mahdollista, että sadan vuoden päästä huolet ilmastonmuutoksesta ovat historiaa. Ehkä on olemassa saasteettomia lentäviä autoja ja ehkä lomamatkoja tehdään Marsiin. Lähes mikä vain on mahdollista, vaikka tilanne näyttäisi juuri nyt todella pahalta. Ehkä on aika siirtää mieltemme maalaamat dystooppiset taideteokset taka-alalle ja alkaa harjoitella hieman utopistisempien kuvien luonnostelua.
Lue myös:
Ylöjärven markkinoiden kirjoituskilpailun satoa, kolmas sija: Oman elämän käsikirjoitus
Ylöjärven markkinoiden kirjoituskilpailun satoa, toinen sija: Hiilenharmaa huominen
