Yhä useampi autokuumetta poteva sairastaa sivuoireena ekologisen omantunnon pistosta ja puntaroi, joko olisi muun kuin polttomoottoriauton vuoro. Vaihtoehtoja on silloin kolme: täyssähköauto, hybridi tai kaasuauto. Jokaisella niistä on vahvuutensa ja heikkoutensa, joista selvän ottaminen käy työstä mutta kannattaa.
– Tilanne elää sen mukaan, mitä esimerkiksi verotuksesta ja päästörajoista päätetään Suomessa ja EU:ssa. Työryhmiä istuu parhaillaankin, ja päätöksiä odotellessa kaasuautojen valmistajat ovat panneet kehitystyön lähes jäihin, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kommentoi.
Sähköautojen ongelmana taas on niiden arvon nopea aleneminen teknologian kehittyessä. Se merkitsee isoa riskiä, onhan auto asunnon jälkeen kotitalouden toiseksi isoin sijoituskohde.
– Näköpiirissä ei ole niin voimakasta teknologiaharppausta, että riski olisi suuri, mutta saamme siitä muutaman lähivuoden sisällä kunnolla kokemuksia, Tieliikenteen Tietokeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja sanoo.
Vanha totuus pätee tässäkin: järki kannattaa asettaa tunteiden edelle. Oman käyttötarpeen mukainen, mahdollisimman vähäkulutuksinen auto on todennäköisimmin paras ratkaisu niin kuluttajan talouden kuin ympäristön kuormittamisenkin kannalta.
Kaasuautot kaupassa halvempia
Uudet kaasuautot maksavat kaupassa suunnilleen saman kuin vastaavat polttomoottorimallit. Kovin monelta valmistajalta kaasuvaihtoehtoja ei tosin vielä löydy. Viime vuonna myydyistä kaasuautoista 97 prosenttia oli Volkswagen Groupin valmistamia.
Sähköautoihin saa valtiolta 2 000 euron hankintatuen, mutta silti niiden hinnat ovat keskimäärin 1,8-kertaisia bensa- ja dieselmalleihin verrattuna. Merkki- ja mallivaihtoehtoja alkaa olla enemmän kuin kaasuautoissa.
Škodalta ja Seatilta on jo tullut alle 20 000 euron sähkömalleja, mutta Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio uskoo hintaeron tasoittuvan kunnolla vasta vuoden 2030 tienoilla.
– Paljon riippuu teknologian kehittymisestä sekä valtiovallan mahdollisista tukitoimista. Lienee aika selvää, ettei tiukkoihin päästötavoitteisiin ylletä ilman täyssähkö- ja hybridiautoja, Kallio sanoo.
Sekä kaasu- että sähköauton ajoneuvovero on paljon bensa- ja dieselvehkeitä alempi. Perushuoltokustannuksiltaan täyssähköautot ovat selvästi halvimmat.
Kotona lataaminen edullisinta
Kulutuksen ratkaisevat auton koko, käyttötarkoitus ja ajotapa, sähköautoilla myös ilman lämpötila.
Suomen oloissa sähköä kuluu keskimäärin 0,2 kilowattituntia kilometrille, mikä tekee 50 kilometrin päiväkeskiarvolla 45–50 euroa kuukaudessa, jos autoa ladataan pääosin kotona.
Kaasulla tankkaaminen ei juuri poikkea totutusta, mutta sähköautojen ja -hybridien lataaminen on jonkin verran monimutkaisempaa ja selvästi hitaampaa. Pikalatauskin kestää 10–20 minuuttia.
Latauspisteitä alkaa olla jo kohtalaisesti esimerkiksi markettien parkkipaikoilla, mutta päänvaivaa aiheuttaa kirjavuus maksusovelluksissa ja hinnoittelussa.
Minuuttiveloituksella lataushinta voi varsinkin hitaasti lataavilla hybridiautoilla kivuta niin korkealle, että moni hankkii kotiinsa pikalatauslaitteen tai ottaa sähköä taloyhtiön pistorasioista.
– Muistakaa ottaa selvää, saako lämmityspistorasiasta ladata. Moni taloyhtiö on kieltänyt sen ylikuormitusvaaran takia, Hanna Kalenoja neuvoo.
Täysin verottoman biokaasun tankkaushinta oli maaliskuun puolivälissä muutaman sentin alle euron ja maakaasun hieman yli 80 senttiä litralta. Kaasulla ajon kilometrihinnaksi voi eri vertailujen perusteella arvioida viisi senttiä, eli noin puolitoista kertaa sähköön verrattuna.
Lähes kaikki Suomessa myytävät kaasuautot ovat hybridejä, eli niissä on tankki sekä kaasulle että bensiinille. Biokaasun tankkauspisteitä löytyy maastamme vielä harvakseltaan, mutta kaasutankillisella ajaa suunnilleen saman verran kuin bensallakin.
Tampereella pisteitä on tällä haavaa vain kaksi, Lielahdessa ja Nekalassa, mutta kaasuyhtiö Gasum suunnittelee niitä lisää. Leppäkosken Lämpö Oy:llä on kaasutankkausasema Nokialla.
Kaupungissa sähköllä, maantiellä kaasulla
Autoalan tiedotuskeskus vetää käyttövoimaoppaassaan karkean jakolinjan näin: pääosin taajamissa ajava pärjää sähköllä hienosti, mutta pitkillä maantiematkoilla kaasu on parempi vaihtoehto. Edistyneimpienkin sähköautojen toimintasäde kun on vielä selvästi lyhyempi.
Jos kalenteriin tulee usein yli 200 kilometrin päiviä, kaasu vie käytännöllisyydessä täyssähköstä voiton, samoin jos päivän mittaan kertyvää ajoa on vaikea ennakoida tarkkaan. Hybrideillä erot ovat pienet.
Hyvin vähän ajavien ei kannata ostaa täyssähköautoa, varsinkin jos auto voi seistä pitkiäkin aikoja. Sen sijaan hieman säännöllisille työmatkoille sähköpeli on mainio, kunhan työpaikalla on latausmahdollisuus.
Suorituskykyä kaipaavat ihastuvat siihen, että sähkömoottorista kaikki teho irtoaa välittömästi, ja meno on kissamaisen äänetöntä. Kaasuauton ajotuntuma ja -käyttäytyminen ei juuri poikkea tavanomaisesta.
– Ostopäätöksen teko ei ole helppoa, mutta onneksi polttoainemoottoreistakin löytyy hyvin vähäpäästöisiä ja -kulutuksisia vaihtoehtoja, Kalenoja sanoo.
Lähteet: Autoliitto, Autoalan keskusliitto, Autoalan tiedotuskeskus, Leppäkoski, Tekniikan Maailma, Gasum Oy.
