Maanantaina 9.maaliskuuta Ylöjärven kaupunginvaltuusto käsitteli vihreän valtuustoryhmän aloitetta liha- ja maitotuotteiden käytön puolittamista kaupungin hankinnoissa vuoteen 2025 mennessä osana kaupungin ilmastotavoitteita. Itse aloite ja vastaus on nähtävissä esimerkiksi Ylöjärven vihreiden koti- ja Facebook-sivuilla.
Ylöjärven kaupunki on Hinku-kuntana sitoutunut laskemaan hiilidioksipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on siis yksi vuosikymmen ja pudotusta pitää tulla 80 prosenttia vuoden 2007 tasoon verrattuna.
Ylöjärven viranhaltijat kyllä tiedostavat ja osaavat laskea mitä nämä päästötavoitteet tarkoittavat vuosittain, ja mitä niihin pääseminen tarkoittaa konkreettisten toimien suhteen. Sen sijaan suurin osa kaupunkimme valtuutetuista ei tunnu tiedostavan ja ymmärtävän asian vakavuutta ja suhtautuvan asiaan siihen kuuluvalla vastuullisuudella.
Eri puolueet puhuvat vaaliteltoilla ilmastonmuutoksesta ja lähes kaikki Suomen eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintään. Paikallisia tekoja vaadittaessa toimet sen sijaan loistavat poissaolollaan. Yhteisen hyvän tiellä on omat kannatusluvut ja käsien peseminen tulevaisuudessa edessä olevasta ongelmasta.
Ruuan tuotanto ja kulutus on yksi kolmesta suurimmasta päästölähteestä. Erityisesti karjatalouden haitallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista on runsaasti luotettavaa, validia näyttöä. Ylöjärvenkään hiilineutraaliustoimissa ei voi sivuuttaa ruuan osuutta hiilidioksidipäästöjen lähteenä. Ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat reilun viidenneksen kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Vain asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaakin enemmän. Liikkuminen on kolmas suuri tekijä. Olisi outoa jättää päästösäästöjen tarkastelusta julkiset elintarvikehankinnat kokonaan pois.
Suomenkaan peltopinta-alasta suuri osa ei tuota ruokaa ihmisille, vaan sato käytetään eläinten rehuksi. Siltikään kotimainen rehuntuotanto ei riitä kattamaan kotimaisen eläintuotannon rehuntarvetta, vaan erityisesti kanojen ja sikojen rehuksi sekä kalankasvatukseen tuodaan ulkomailta soijaa. Soijaa tuodaan Suomeen myös EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Brasiliasta, missä Amazonin sademetsää hakataan rehusoijan viljelyn tieltä.
Suomeen tuodusta soijasta noin 95 prosenttia menee rehuteollisuuden käyttöön. Kun syöt kotimaista lihaa, tai EU:n alueelta tuotua lihaa tai maitotuotteita, tulet samalla syöneeksi myös valtavan määrän piilosoijaa, koska possu, kana ja viljelty kala syövät tuontisoijaa. Tämä viljelty soija voitaisiin yhtä hyvin käyttää ihmisravinnoksi, jolloin tarvittava viljelypinta-ala olisi merkittävästi pienempi.
Jokainen säästetty päästötonni on vaikuttava eikä ilmastonmuutos ole valtioiden rajoista riippuvainen. 5,5 miljoona suomalaista vastaa päästöiltään yli 20 miljoonaa intialaista. Me pystymme laskemaan päästöjämme tinkimättä hyvinvoinnistamme tai onnellisuudestamme.
Aloitteemme ei missään nimessä ole radikaali tai hihhulointia. Se ei kiellä lihan tai maitotuotteiden käyttämistä, vain kohtuullistaa nykykulutuksen määriä julkisissa hankinnoissa. Kaikissa moderneissa keittiöissä tiedetään, että lihan ja maitotuotteiden käytön puolittaminen ei tarkoita suosikkiruokalajeista tai ravintoaineista tinkimistä. Radikaalit toimet ovat vasta edessä, ellemme tee yhtään mitään tässä vaiheessa, kun voimme vielä itse päättää mitä teemme. Pian meidän on pakko.
Jenni Kiiskinen
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.)
