Hienopuusepänlan opiskelija Rasmus Joki seurasi omaa vaistoaan hakeutumalla perinteikkään käsityöalan ammattiopintoihin, vaikkei peruskoulu siihen kannustanut. Lahjakas nuorimies on ollut valintaansa kuitenkin erittäin tytyväinen.
Viime syksynä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen hienopuusepänalalla aloittanut Rasmus Joki ei ole tuoreista opinnoistaan huolimatta mikään vasta-alkaja, mitä tulee puutöihin.
16-vuotias kertoo, että heidän kotonaan Siivikkalassa perheen autotallista on tullut vuosien saatossa hänen valtakuntansa ja verstaansa, jossa on valmistunut kaikkea leikkuulaudoista vaativampiin huonekaluihin.
– Aloitin linnunpöntöistä ja sitten myöhemmin siirryin huonekalujen suunnitteluun. Olen toteuttanut tilaustöitä lähinnä sukulaisille. Pöytää, senkkiä ja semmoista, Joki kertoo.
Tällä hetkellä hänellä on työn alla tv-taso, joka tosin valmistuu koulun verstaalla Ikaalisissa.
– Tämmöinen kevyt nelimetrinen siitä tulee, hän esittelee.
Rasmus kisaa ammattitaidon Suomen mestaruudesta
Joki on niittänyt puusepäntaidoillaan mainetta ja kunniaa jo valtakunnallisestikin. Hän osallistui tammikuussa järjestettyyn ammattitaidon SM-kilpailu Taitajan semifinaaliin, mutta puolitosissaan ja hieman opettajien painostuksesta.
Tarkoituksena oli lähinnä mennä ottamaan tuntumaa siitä, millaista on valmistaa puutuote annettujen ohjeiden ja piirustusten mukaisesti kuudessa tunnissa.
Ihan vahingossa Joki voittikin koko kisan valmistamallaan yöpöydällä ja eteni samalla Taitaja-kisan toukokuussa järjestettävään finaaliin.
– Haastavin osuus oli aika. Kukaan meistä kilpailijoista ei saanut pöytää valmiiksi annetussa ajassa, eikä valmis tuote ollutkaan pääasia. Minä en ehtinyt laittamaan jalkoja kiinni enkä liimaamaan laatikkoa.
Peruskoulu ei kannusta innostumaan puukäsitöistä
Joen kiinnostus puutöihin on kummunnut jo lapsuudesta ja ennen ammatiopintoja hän opiskeli niiden valmistamista lähinnä itsekseen. Suurin apu on ollut Youtubesta.
Hänen mukaansa peruskoulussa perinteisiä puukäsitöitä ei enää pääse toteuttamaan niin kuin ennen, eikä kannustusta juuri herunut, kun hän pohti hakeutumista puusepän ammattiopintoihin.
– Opokin kannusti lukioon, eikä kannattanut ajastusta ammattiopinnoista, koska minulla oli kuulemma niin hyvät arvosanat.
– Koulun teknisen työn tunneilla ei myöskään ole nykypäivänä mitään tekemistä oikeiden puusepän töiden kanssa. Teimme siellä jonkun Lego-ukon, koska opettaja niin halusi. En usko, että kukaan kiinnostuu puusepän alasta pelkän yläastetuntien perusteella, koska siellä pääsee tekemään lähinnä jonkun puisen leluauton. Ennen on tehty kaappikelloja, vitriinejä ja työpöytiä, mutta ei enää, Joki sanoo.
Alalla on iso huoli siitä, onko nuorten innostus käsitöihin hiipumassa
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen henopuusepänalan lehtori Arto Anetjärvi on Joen kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa alalla on iso huoli siitä, etteivät nuoret enää kiinnostu perinteisistä käsityöammateista, vaikka osaamista edelleen tarvitaan.
– Peruskouluissa tekstiilityö ja tekninen työ ovat nykyisin yhdistetty yhdeksi oppiaineeksi, käsitöiksi. Esimerkiksi puukäsitöistä nuoret pääsevät näkemään vain pintaraapaisun, eivätkä sitten välttämättä kiinnostu koko alasta yhtään.
Joki kuitenkin vakuuttaa olevansa täysin oikealla allalla ja kiittelee omaa harrastuneisuuttaan, mikä sitten johti lopulta hienopuusepänalan opintoihin.
Hänen mukaansa opiskelu Ikaalisissa on hyvin käytännönläheistä ja opetus laadukasta, mikä tekee opiskelijoista motivoituneita.
– Kyllä tämä on ehdottomasti sen arvoista, että joudun istumaan yli pari tuntia busseissa joka päivä.
Kommentointi on suljettu.