Pikku naisia on Greta Gerwingin toinen Oscar-ehdokkaaksi päässyt elokuva. Pikku naisia perustuu Louisa May Alcottin samannimiseen romaaniin.
Elokuva kertoo neljästä Marchin sisaruksesta, Megistä (Emma Watson), Amystä (Florence Pugh), Josta (Saoirse Ronan) ja Bethistä (Eliza Scanlen), sekä heidän matkastaan aikuistumisen ja rakkauden tiellä.
Greta Gerwing on täydellinen ohjaaja juuri tällaiseen elokuvaan. Hänellä on upea taito kuvata lapsuuden loppua, oli vuosisata mikä tahansa ja silti luoda elokuvaan sekä moderni että iätön tunnelma.
Pikku naisia on sama klassinen tarina mutta modernisoitu niin, että rivien välissä esiin tulevia asioita painotetaan paljon. Elokuvan kuvaustyyli on yksinkertainen mutta silti kaunis. Hyppiminen vuodesta toiseen voi olla joillekin hieman sekavaa, mutta ymmärrettynä se on yksinkertaisen nerokasta.
Saoirse Ronan on kuin syntynyt esittämään Jo Marchia. Hänen Jonsa näyttää aivan uusia puolia, joita muut adaptaatiot jättävät muun asian varjoon. Hän on Jo.
Toinen näyttelijä, joka pistää silmään on Florence Pugh. Pugh omistaa Amy Marchin roolin. Florencen versio Amystä on samaistuttava, herttainen ja täysin omaa laatuaan. Elokuvan katsojat pystyvät ymmärtämään, miksi Amy on sellainen kuin on. Tämä on harvinaista.
Jos olet klassikkokirjojen tai historiallisten-, romanttisten- tai Oscar-elokuvien fani, tämä elokuva on juuri sinulle. Jos kaipaat enemmän toimintaa tai aivotonta viihdettä, Pikku naisia ei ehkä sovi makuusi.
Annan elokuvalle 5/5 tähteä
