Ylöjärvi on ansainnut valtakunnallista huomiota lukionsa yrittäjyyslinjalla, mutta Ylöjärven peruskouluista lukioon siirtyvien alentunut osuus ja kaupungin omien lukiopaikkojen vähyys on kokonaan jäänyt vaille huomiota.
Ylöjärven sivistyslautakunnan pöytäkirjassa (8.10.2019, 70§). on hätkähdyttävä Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) laatima tilasto: ”Yhteenveto peruskoulun päättäneiden sijoittumisesta 2019”.
Ylöjärveltä siirtyi lukioon enää vain 44,8 prosenttia peruskoulun päättäneistä oppilaista ja ammatillisiin opintoihin 51 prosenttia. Tietoja antaneista lähikunnista Ylöjärvellä lukioon siirtyneiden osuus oli toiseksi alhaisin. Esimerkiksi Pirkkalassa se oli 61 prosenttia, Tampereella 58 prosenttia ja Lempäälässä 53,8 prosenttia. Tilastossa mainittujen kuntien keskiarvo oli 54 prosenttia.
Koko Suomessa lukioon siirtyi 55 prosenttia peruskoulualaisista. Viime vuonna Helsingissä lukioon meni 63 prosenttia koko päättöikäluokasta. Koko Espoon vastaava lukema oli 73 prosenttia ja Vantaan 51 prosenttia.
Espoon kaupunki on päättänyt tarjota lukiopaikat Espoon lukiossa 64 prosentille ikäluokasta ja Vantaan opetuslautakunta on esittänyt Vantaalle kaupungin lukiopaikkojen osuudeksi 60 prosenttia. Myös Tampere on päättänyt lisätä lukiopaikkoja. Ylöjärvellä peruskoulusta lukioon siirtyvien osuus on laskenut aikaisemmista vuosikymmenistä. Lukioon jatkavien suurempi osuus parantaa myös ammatilliseen koulutukseen hakevien mahdollisuuksia eli se vähentää niin sanottua koulutuksellista syrjäytymistä.
Miksi Ylöjärvellä lukioon siirtyvien osuus on niin alhainen? Lukiolaista on poistettu ehtona ollut alin lukuaineiden keskiarvo (6,5), mutta lukiot, paitsi useat pienkuntien lukiot, ovat itse asettaneet sitä korkeampia kynnyksiä. Seurauksena on lukioon pääsyn estyminen ja lukiopaikkojen vajaatäyttö.
Vähimmäiskeskiarvorajat ovat hatara peruste, koska eri peruskoulujen ja jopa eri opettajien antamat päättötodistusten arvosanat eivät ole yhteismitallisia.
Yliopistollisten tutkimusten mukaan samasta osaamisesta annetut arvosanat eroavat useita numeroita. Tiukemman arvioinnin peruskouluista jatko-opintoihin pääsymahdollisuudet ovat muita heikommat, koska todistusarvosanoja vertaillaan mekaanisesti. Eri peruskoulujen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvot vaihtelevat merkittävästi toisistaan. Todistusarvosanat eivät ole täysin vertailukelpoisia, kuten esimerkiksi ovat korkeushyppytulokset, jotka pohjautuvat niin sanottuun Pariisin mallimetrimittaan.
Peruskoulujen päättötodistusten arvosanojen yhteismitattomuudesta ei saa syyllistää niitä antaneita opettajia, vaan vastuu on ensisijassa opetushallituksen laatimien epäselkeiden kriteerien seurausta. Arvosanojen yksipuolinen käyttäminen valintaperusteena on sekä yhteishakuviranomaisten että toisen asteen oppilaitosten syytä.
Ylöjärvellä ei ole riittävästi otettu huomioon nopean väestönkasvun aiheuttamia vaatimuksia nuorten jatkokoulutuksen turvaamiseksi. Ylöjärven väestörakenne poikkeaa merkittävästi asukasluvultaan samansuuruisista seudun kaupungeista (vuosi 2018): Ylöjärvellä oli peruskoululaisia 4 400 ja päättöluokkien oppilaita 470. Kangasalan vastaavat luvut olivat 3 761 ja 374. Nokian vastaavat luvut olivat 4 166 ja 367.
Ylöjärvellä alkavia lukiopaikkoja oli 165 eli vain 34 prosentille ikäluokasta. Lisäksi Ylöjärven kaupunki on itse asettanut kynnykseksi keskiarvorajan 7,4. Esimerkiksi Virroilla ja Ähtärissä raja on 6,0.
Koulutuksellisen syrjäyttämisen muotoja ovat syrjintä, poisto, valikointi, karsinta ja torjunta. Lukioon pääsyyn Ylöjärven kaupunki harjoittaa valikointia (yrittäjyyslinja), ennakkokarsintaa ja torjuntaa: lukiopaikkojen vähyys ja keskiarvokynnys (7,4). Mikäli Ylöjärvellä olisi omassa kunnassa 50 prosentille ikäluokasta mahdollisuus lukioon, niin alkavia lukiopaikkoja pitäisi olla noin 235. Se loisi tarvetta monipuolisemmalle opetustarjonnalle.
Lukion osalta Ylöjärvi nojaa lähikuntien (Tampereen) tarjontaan, mikä lisää lukiolaisten sekä taloudellisia että ajallisia kustannuksia. Laiminlyömällä riittävien koulutuspalvelujen tuottamisen Ylöjärven kaupunki säästää koulutuskustannuksissa nuortensa kustannuksella.
Ylöjärven täysi-ikäisten asukkaiden koulutustaso ja myös tulotaso on tilastollisesti valtakunnallisesti verraten sangen korkea. Lähikunnista ainoastaan Pirkkalassa ne ovat hieman korkeampia. Tampere on merkittävä yliopisto- ja korkeakoulukaupunki. Sen vuoksi Ylöjärveltä voi opiskella korkeakouluissa pois muuttamatta.
On outoa, että Ylöjärveltä mennään peruskoulusta poikkeuksellisen vähän korkeakouluopintoihin johtavaan lukioon. Muuta väylää pitkin yliopistoon pääsy on yhä poikkeuksellista ja ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista noin 80 prosenttia on ylioppilaita. Lukio tuottaa selvästi paremmat edellytykset alan ja ammatinvaihtoon kuin ammatillinen perustutkinto.
Lukioon siirtyneiden alhainen osuus Ylöjärvellä ei ole peruskoulun opettajien eikä varsinkaan oppilaanohjaajien syy. He ovat toimineet parhaiden kykyjensä mukaan. Matala lukioon siirtyvien osuus on seuraus kaupungin koulutuspoliittisista päätöksistä, jotka asettavat reunaehdot.
Parempaa koulutuspolitiikkaa olisi ylläpitää paikallisia jatkokoulutusmahdollisuuksia vähintään valtakunnallisen keskitason yläpuolella eikä sen alapuolella kuin nyt on.
Valtakunnallinen tavoite on ett, 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jotta Ylöjärven nuorilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet kuin muualla Suomessa päästä korkeakoulutukseen lukioon, pitäisi pääsyosuuden nousta reilusti yli 50 prosentin.
Mitä Ylöjärven kaupungin tulisi sitten tehdä lukioon pääsyn edistämiseksi?
1) Lisätä Ylöjärven lukion aloituspaikkoja 50 prosenttiin peruskoulun päättöluokkalaisista. Se turvaisi Ylöjärven nuorille valtakunnallisesti tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet. Osa peruskoululaisista menisi silti muiden kuntien (lähinnä Tampereen, erikoislinjat) lukioihin.
2) Poistaa karsiva ja torjuva kynnyskeskiarvo. Alin pääsykeskiarvo olisi viimeisenä lukiopaikan saaneen keskiarvo.
3) Mahdollistaa joustavasti Tredun Ylöjärven toimipisteessä ammatillisia tutkintoja suorittavien lukioaineiden opiskelu ja ylioppilastutkinnon suorittaminen Ylöjärven lukiossa. Lukio ja ammatillinen peruskoulutus ovat muutenkin liian etäällä toisistaan. On kyseenalaista, että kansanvaltaisessa yhteiskunnassa äänioikeusikään tuleville nuorille opetetaan ammattikoulutuksessa yhteiskunnallisten valmiuksien kannalta keskeisiä oppiaineita, äidinkieltä ja yhteiskuntaoppia, vähemmän kuin lukiossa.
Tapani Könönen
