Kaupunginvaltuutetut Kesseli ja Jukantupa kritisoivat kaupunkimme lukion yrittäjyyslinjaa mielipidekirjoituksessaan (YU 19.2.2020). Tärkeää palautetta, joka kertoo, että lukion viestinnässä on selkeästi parannettavaa. Kirjoitus sisältää kuitenkin joitakin seikkoja, jotka koen tarpeelliseksi korjata.
Ylöjärven yrittäjyyslinjan edeltäjä, vuonna 2005 perustettu Y-linja® sisälsi silloisen opetussuunnitelman teemoista valitun kompromissin yrittäjyyskasvatuksen sekä aktiivisen kansalaisuuden kasvatuksen painotuksista. Kun linjaa on vuosien mittaan kehitetty, on painotuksia ja kurssien sisältöjä tietojen ja osaamisen karttumisen, kokemusten ja palautteen perusteella tarkennettu ja hiottu.
Tämä on tietenkin normaalia opetussuunnitelman kehittämistä. Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen yhä säilyneet mukana osana opintojen sisältöä. Sisällöltään hyvin laaja ja monipuolisesti taitoja korostava nykyisen linjan opetussuunnitelma on helposti nähtävissä esimerkiksi koulun sivuilla (ylojarvenlukio.fi/yrittajyyslinja).
Opintojen aikana kaupungin lukion yrittäjyyslinjalla toki opitaan yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta, mutta ennen kaikkea Ylöjärven lukion yrittäjyyslinja on toiminnallista, yhdessä tekemistä ja oppimista sekä erilaisia projektinhallintataitoja ja aktiivista asennetta painottavaa monipuolista opiskelua.
Uudet valtakunnalliset lukion opetussuunnitelman perusteet vuodelle 2021 määrittelee jo sisällöissään tutustumisen ”uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin —” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019). Tämän lisäksi ”Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti.”
Lukiolakikin edellyttää sitä, että ”nuorten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan” (lukiolaki 714/2018, 15 §).
Yrittäjyys- ja työelämätaitokasvatus on itse asiassa velvoittavaa tulevassa opetussuunnitelmauudistuksessa ja on hienoa, että kaupunkimme lukio on asiassa edelläkävijänä.
Toisin kuin ulospäin on ehkä korostaen viestitty, yrittäjyyslinjan ohjausryhmä ei ole käsittääkseni tekemisissä opetussuunnitelmasisältöjen kanssa, vaan sisältö on luotu opettajien yhteistyöllä, ja kuten opetussuunnitelmat yleensä, sekin elää ja kehittyy jatkuvasti. Yrittäjyyslinjallakin eri sidosryhmien joukko on kasvava ja ohjausryhmä on vain yksi niistä.
On totta, että usein keskusteluissa yrittäjyys nähdään hyvin yksipuolisena ja konservatiivisena, vain yhden poliittisen ajattelutavan aarteena. Ylipäätään talouskeskustelumme ja yrittäjäesimerkkimme kaipaavat kipeästi moniäänisyyttä ja -tasoisuutta ja moderneja näkökulmia. Talouden teemat eivät ole vain oikeiston ja kovien uusliberaalien yksityisomaisuutta.
Yrittäjyys on meidän yhteiskunnassamme syvällä sisällä, mikä mahdollistaa ihmisten itsensä ja toisten ihmisten työllistämisen lisäksi tärkeät hyvinvointiamme parantavat innovaatiot. Yritysten luomat työpaikat myös tuovat ne verotulot, joilla esimerkiksi sotepalvelut mahdollistetaan.
Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen tulee olemaan tulevaisuudessa yhä useamman nyt opintojaan aloittavan valinta. Yrittäjyyslinjan opinnot ja sieltä saadut taidot, kuten vaikkapa esiintymis- ja vuorovaikutustaidot, itsensä johtamisen taidot tai omien vahvuuksien tunnistaminen hyödyttävät niin itsensä isona työllistäviä kuin toisen palveluksessa työskenteleviäkin. Puhumattakaan yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä sekä vaikkapa matemaattisesta osaamisesta.
Lukioiden toiminta ei siis perustu uusliberalismiin. Mitään ideologiaa koulu ei kaada opiskelijoiden päähän, vaan lukion ydintavoite on yhä yleissivistyksen vahvistaminen, joka sisältää kasvattamisen sinnikkyyteen sekä kriittiseen, monipuoliseen ajatteluun, tutkivaan opiskeluotteeseen sekä yhdessä ja itsenäisesti toimiseen. Tämän lisäksi yksi tulevaisuuden haasteista, johon koulumme – kera painotusten tai ilman – joutuvat yhä pontevammin tarttumaan on disinformaation ja mutu-tiedon tunnistaminen ja siihen reagoiminen.
P.S. Kesselin ja Jukantuvan kirjoituksen otsikon viittaava Valokeila-sana saattaa hämmentää, nimittäin Koulutuskeskus Valossa toimii Valokeila-niminen kohtaamispaikka, jossa eri nuorisokentän toimijat ovat tavattavissa koulun tiloissa matalalla kynnyksellä. Sen toimintaa ei pidä sekoittaa yrittäjyyslinjaan.
Jenni Kiiskinen
opettaja, kaupunginvaltuutettu (vihr)
Lue aiheeseen liittyvät mielipidekirjoitukset:
