Suomen Yrittäjät julkaisi vuodenvaihteessa toimenpide-esityslistan yksinyrittäjyyden vahvistamiseksi. Yhtenä tavoitteena on työllistämisen helpottaminen. Kaksi ylöjärveläisyrittäjää ja yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja kertovat, millainen on yksinyrittäjän asema ja hänen arjessa kohtaamansa haasteet.
Yksinyrittäjä Anu Kärjä aloitti sivutoimisena yrittäjänä vuonna 2014, ja siirtyi kaksi vuotta sitten täysipäiväiseksi kukkakauppiaaksi Elovainiolle. Hän on aiemmin työskennellyt pienyrityksissä, joista poimi parhaat vinkit omaan yritystoimintaansa.
– Minulla on toiminimi. Yritys on yhtä kuin minä itse.
Perustaessaan kukkakauppa Sweet Thingsin, Kärjä nosti Finnveralta pienen lainan, jonka turvin hän hankki tilat ja tarvikkeet.
– Tämä on pieni yritys. Uskalsin lähteä tähän, kun pääoman tarve ei ollut suuri, kun aloitin. Toki aina on riski, kun yrityksen perustaa.
Kasvulle tilausta
Yritystoiminnan kasvulle olisi tilausta. Iltaisin järjestettäville kukkakursseille olisi kysyntää myös päivisin. Kukkakaupan puoli pitää kuitenkin olla samanaikaisesti auki.
– Itseäni askarruttaa se hetki, kun pitäisi rekrytä. Tämä on sesonkiluonteista työtä ja välillä tarvitsisi apukädet. Palkkaaminen on tosi kallista ja siinä tulee kaikki sivukulut.
Yksi palkkaamisen riskeistä liittyy työntekijän mahdolliseen sairastumiseen.
– Jos työntekijä käy työterveyslääkärillä ihan tavallisen flunssan vuoksi, työnantajalle tulee satasien lasku yhdestä käynnistä. Vaikka olisi varaa palkata ihminen niin, mitä jos hän sairastuu? Mitkä kulut siitä tulee? Plus, sitten ei ole työntekijää ja joudut tekemään kaiken itse ja maksamaan siitä kuitenkin.
– Tämä on kaksipiippuinen asia: tottakai halutaan turvata työntekijälle oikeuksia, sillä jokainen tarvitsee tiettyä turvaa elämässään. Mutta kuka sen maksaa?
Kärjä pohtii löytyisikö työterveyshuollon järjestämiseen yksityisen ja kunnallisen terveydenhuollon välimuoto, joka huomioisi esimerkiksi sen, onko hoidon tarve syntynyt työssä vai sen ulkopuolella.
Yhdeksi epäkohdaksi palkansaajiin verrattuna Kärjä näkee myös yksinyrittäjän sairastumisen.
– Jos olen kipeä, minulla on ovi kiinni. Sen päivän ansiot on menetetty, kun asiakkaat tulevat suljetun oven eteen.
Sosiaalisen median koukut
Sosiaalinen media tuo näkyyden lisäksi myös paineen olla jatkuvasti tavoitettavissa. Asiakkaat ottavat yhteyttä monen eri kanavan kautta.
– Kuljen melkein koko ajan luuri kädessä, Kärjä kertoo.
Somessa leviävät nopeasti myös alan trendit.
– Kauppiaana minun pitäisi olla edellä trendeissä. Niihin pitää reagoida välittömästi. Minulla pitää olla uutuuksia ennen kuin asiakas tulee kysymään niitä.
Yrittäjyys on elämäntapa, ja arjen hektisyys pitää hyväksyä.
– Yrittäjäksi ei kannata ryhtyä, jos töitä pelkää. Kukaan yrittäjä ei välty stressiltä.
Miten tällaista tahtia sitten jaksaa?
– Minulla on yksi vapaapäivä viikossa ja sen pyrin pitämään. Ensimmäisenä vuonna pidin vapaapäivänä kurssin. Huomasin, että siinä voi polttaa itsensä loppuun.
Kärjä ei enää pode huonoa omaatuntoa vapaapäivän viettämisestä, vaikka koko päivä kuluisi pyjamassa kotisohvalla. Kysymykseen yrittäjyyden iloista kukkakauppias vastaa ponnekkaasti:
– Eihän tähän kukaan ryhtyisi, jos tässä ei olisi ilojakin.
Hän kokee tärkeäksi itsensä toteuttamisen, kohtuullisen toimeentulon ja asiakkaiden kohtaamisen.
– Olisi ihana pystyä tarjoamaan jollekin työtä, hän lisää.
Työpäivät venyvät
Ylöjärven kaupungintalon aukiolla sijaitsevan Vanhan Räikän kahvila-ravintolassa tehdään pitkää päivää.
Kahvila-ravintolan toiminnasta vastaa Johanna Koivu, joka työllistää itsensä ja miehensä lisäksi kolme työntekijää sekä tarvittaessa pitopalvelijoita. Koivu perusti ensimmäisen oman toiminimensä noin viisi vuotta sitten.
– Työ on kovaa ja töitä on paljon, Koivu kertoo työstään Räikässä ja iloitsee samalla, että asiat kaupungin kanssa ovat hoituneet helposti.
Ravintola-alalla työpäivät venyvät pitkiksi ja viikonloppuna saattaa yhtenä päivänä olla jopa usean juhlan järjestelyt.
– Päivät ovat täysiä. Aamulla joutuu usein nousemaan neljän-viiden maissa vastaamaan sähköposteihin. Viestejä tulee useasta sosiaalisen median kanavasta, eikä niitä välttämättä aina huomaa, hän sanoo.
Kahvila-ravintola on auki kello 11–17. Ennen sitä viedään ruoka- ja kahvitilauksia asiakkaille.
– Usein viiden jälkeen täällä on joku tilaisuus, Koivu kertoo.
Työpäivän päätteeksi odottaa bonuksena vielä tilojen siivous.
Tiiviin joulusesongin jälkeen Koivu myöntää kaivanneensa lomaa. Toiveissa on viikon loma perheen kanssa joko keväällä tai syksyllä.
Yrittäjyyden haasteita ja iloja
– Haasteena on aikatauluttaminen ja pienet lapset, joilla ei ole muuta hoitajaa kuin päiväkoti, Koivu toteaa.
Myös uusien työntekijöiden kouluttaminen työnteon ohessa on vaativaa. Huolena on myös se mitä tehdä, jos lapset tai itse sairastuu. Koivun perhe on muuttamassa Nokialle, missä ei ole heidän ekaluokkalaiselleen hoitoa iltaisin ja viikonloppuisin. Lasta ei ole helppo jättää yksin kotiin. Myös harrastuksiin kuljettaminen on oma haasteensa.
Kysymykseen yrittäjyyden iloista Koivun ei ole vaikea löytää vastausta:
– Täällä on ollut niin ihania asiakkaita. He tulevat joka päivä niin hyvällä mielellä. On hieno lähteä töistä pois, kun saa asiakkailta ja juhlista kiitosta.
– Onhan tässä ehkä se tietynlainen vapaus, mutta kyllä niissä töissä liiankin kiinni on.
Korkeat maksut
Työntekijän palkkaamisen ja osa-aikaisista työntekijöistä kiinni pitämisen Koivu kokee kaikin puolin haasteelliseksi. Sivukulut ovat kuukausitasolla korkeat. Koivulla onkin terveisiä päättäjille:
– Kaikki maksut ovat ihan kohtuuttomia. Tuntuu, että maksan yrittäjän eläkevakuutusta ihan kauhean summan. Siitä ei paljon eläkettä lohkea. Kun maksat ennakot, alvit ja kaikki, niin ei viitsi edes laskea.
Työntekijän sairastuessa koko paletti menee uusiksi. Koivu kiittääkin työntekijöitään, jotka joustavat tarvittaessa.
– Sitä kapinoin, miten kallis juttu on maksaa tuplapalkkaa omasta pussista, kun joutuu palkkaamaan lisätyöntekijän.
