Saksa oli toisesta maailmansodasta aika vuoteen 1990 jaettu kahteen valtioon Itä- ja Länsi-Saksaan. Vuonna 1989 Leipzigin rukousilloista alkanut hiljainen mielenosoitus. jonka keskeisin väline oli palava kynttilä, oli osa syynä siihen, että Saksaa jakanut Berliinin muuri murtui. Kynttilää kantava ihminen ei voi tarttua polttopulloon tai kiveen, koska toisessa kädessä on kynttilä, jota toinen käsi suojaa.
Psykologi Aapo Puskala ideoi Leipzigin kynttilämielenosoituksista verkkoon Sytytä kynttilä -palvelun. Palvelussa kuka vain voi sytyttää virtuaalisen kynttilän.
Tytär on 2.2. sytyttänyt kynttilän: Äiti ja isää on ikävä. Olette ajatuksissain.
Äiti on 31.1. sytyttänyt kynttilän: Ikävä on mulla sua rakas poikamme Hannu.
Tuntematon on 30.1. sytyttänyt kynttilän: Voi Milo pieni on ikävä. Olet ajatuksissani joka ikinen päivä.
Sivun ylläpitäjä toteaa ohjeissaan ensimmäiseksi, että suuri henkilökohtainen menetys tai dramaattiseen tapahtumaan osalliseksi joutuminen vaatii enemmän käsittelyä kuin kynttilän sytyttäminen. SPR tarjoaa tukea järkytykseen.
Sytytä kynttilä -sivusto on tarkoitettu vain lyhyille muistokirjoituksille. Kiroilulle, solvauksille tai muille asiattomuuksille ei ole sijaa. On keskityttävä henkilökohtaisiin muistoihin, ei muiden kynttilöihin. Sivustolle ei saa laittaa kommentteja muiden kynttilöitä, ei linkkejä eikä verkko-osoitteita.
Tuntematon on 31.1. sytyttänyt kynttilän: Anttolan turmassa menehtyneille. Voimia omaiselle surussa.
Sivusto on löytänyt paikkansa
Sytytä kynttilä -sivustolta selviää käyttäjien määrä. Sivujen avausvuonna 2001 sytytettiin 300 kynttilää. 2020 on tähän mennessä sytytetty 600 kynttilää. Tähän mennessä on huippuvuosi ollut 2010, jolloin sytytettiin 21 400 kynttilää. Tähän mennessä on sytytetty 737 879 kynttilää. Kaikki pyynnöt kynttilän sytyttämiseksi tarkistetaan ennen niiden julkaisemista.
Suomalainen hautausmaa on jouluna ja muina juhlapäivinä kynttilämeri. Kynttilöitä viedään myös kolaripaikoille. Kun nuori nainen menehtyi vuosia sitten metsään kevyen liikenteen väylän lähellä Toijalan Pätsiniemessä, syntyi paikan läheisyyteen kynttilämeri. Edelleenkin paikalla palaa silloin tällöin kynttilä.
- Suru tarvitsee joka tapauksessa jonkinlaisen kanava ja olisi hölmöä sulkea se pois niistä kanavista, jota ihmisillä luontaisesti on. Sukupolvi, joka jo luontaisesti toimii digitaalisesti yli 90 prosenttia ajasta, ei ehkä enää koe omaksensa kynttilän käteen ottamista ja hautausmaalle menemistä, sanoo Kylmäkosken kappeliseurakunnan vt. kappalainen Kukka Salmiovirta.
Kukka Salmiovirran mielestä suru tarvitsee aina tiettyjä rituaaleja. Rituaalit jäsentävät surua ja helpottavat oloa.
– Rituaalit myös auttavat surutyössä. En näe siinä eroa, onko kynttilä oikea vai digi. Teko on kuitenkin rituaali. Ihminen tarvitsee riittejä varsinkin kuoleman kohdatessa. Aika moni asia muuttuu usein lopullisesti. Muutoksen jyrkkyys riippuu siitä, kuinka läheinen vainaja on.
Joku tarvitsee riitikseen hautausmaalle kävelyn, toiselle riittää digikynttilän sytyttäminen.
Palava kynttilä on vahva viesti
Kukka Salmiovirta sanoo kynttilällä olevan useita teologista viestiä, jotka sopivat digiaikaankin. Lähdetään siitä liikkeelle, että aikojen alussa kynttilä on ollut kirkossa ihan vain valon tuoja ja sillä ei ole ollut surun kanssa mitään tekemistä.
– Kristus on maailman valo ja kynttilä on sen symboli. Kynttilä symbolisoi valon voittoa. Pääsiäiskynttilä taas symbolisoi Kristuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta Ajattelen niin, että valon voittaminen liittyy voimakkaasti myös suruun. Kun sytytät kynttilän joko tietoisesti tai alitajuisesti ajattelet, että valo voittaa – elämä voittaa, miettii Salmiovirta.
Kynttilät kertovat yhteisön voimasta
Kuolema ei teologisessa ajattelussa sano kappalainen Salmiovirran mielestä koskaan viimeistä sanaa, vaan elämä voittaa aina. Kirkossa 6. helmikuuta vietetään kynttilän päivää. Ennen tällöin siunattiin kaikki kirkossa vuoden aikana käytettävät kynttilän, ja näin tehdään katolisessa maailmassa vieläkin.
– Kynttilöitä sytyttämällä ilmennetään voimakkaasti myös kollektiivista surua. Kynttilöitä sytytetään näin myös turmapaikoille. Kynttilät ilmentävät myös verkossa yhteistä surua. Kaikki eivät ajattele näin. Itse tuskin sytyttäisin kynttilää minnekään tuntemattomalle, mutta rituaalit ovatkin hyvin henkilökohtaisia asioita
Kollektiivisessa surussa ei välttämättä ole kyse henkilökohtaisesta surusta, vaan siitä, että on menetetty jotakin yhteisölle tärkeää. Digitaaliset viestit ilmentävät Kukka Salmiovirran mielestä tänä aina joukkovoimaa, mikä on tärkeä asia.
– Ihmiset haluavat ilmoittaa, että näin ei voi tapahtua.
Myös facebookissa kerrotaan tänään usein läheisen kuolemasta tai muusta tärkeästä menetyksestä.
– Ei tämäkään ole huono asia, jos se helpottaa oloa. Onhan meillä oikeus ilmaista suruamme ja oikeus on olla myös osanoton kohteena. Asioiden retostelemista missään kanavissa en hyväksy. Kommentit suruun on hyvä miettiä hyvin tarkkaan, ajattelee Kukka Salmiovirta.
