Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja, vuorineuvos Paavo V. Suominen viettää keskiviikkona 12. helmikuuta 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Värikkäästä persoonastaan, rempseästä sosiaalisuudestaan ja legendaarisesta yrittäjyydestään tunnettu tervaskanto pitää itseään kannustavana esikuvana työn sankarista. Taistelijasieluna hän hankkiutui opintielle valmistuen jäähdytyskoneinsinööriksi. Näkijänä ja tekijänä uranuurtaja loi suomalaisen kylmäteollisuuden; Suomisten Huurre Oy oli 1980-luvulla maailman suurin teollisten ja kaupallisten kylmävarastojen valmistaja. Onnellisuuttaan arvostava satavuotias korostaa hyvien ihmissuhteiden merkitystä. – Myös yhteiskuntasuhteet ovat merkinneet minulle paljon. Minulla ja presidentti Urho Kekkosella oli erittäin läheiset ja luottamukselliset välit. Niistä ei ole puhuttu julkisuudessa.
Vuorineuvos Paavo V. Suominen sanoo Suomella olleen hyvän viuhkan presidenttejä. Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio, Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Kekkonen, Koivisto, Ahtisaari ja Halonen tekivät kukin valtionpäänä kansakunnalle suuren palveluksen. Nykyinen, järjestyksessään 12. valtionpäämies Sauli Niinistö on aitoudessaan ja rehellisyydessään johtaja paikallaan.
Suominen huomauttaa, että hänen tekemisistään ja edesottamuksistaan on kirjoitettu vuosikymmenien saatossa erittäin paljon. Arvoituksellisuudestaan ja yllätyksellisyydestään tunnettu vuorineuvos paljastaa 100-vuotispäiväänsä saakka tarkasti varjellun salaisuuden.
– Toimin pääministeri ja sittemmin presidentti Urho Kekkosen avustajana, nimenomaan avustajana.
– Tiemme yhtyivät vuonna 1950, jolloin Kekkosesta tuli ensimmäisen kerran pääministeri. Tiivis yhteydenpitomme jatkui koko hänen viisi kautta kestäneen presidenttiytensä ajan. Valitettavasti Kekkosen elämän kirjaan oli merkitty vain 86 vuotta.
Suominen korostaa, että hänen roolinsa oli sovittu alusta lähtien anonyymiksi.
– Puhelinkeskusteluja, kirjeenvaihtoa sekä tapaamisia, vuorineuvos kuvaa kanssakäymistään Kekkosen kanssa.
– Sen kaiken, mitä me käsittelemme, vien mukanani hautaan. En halua rikkoa lupaustani ja lojaalisuuttani.
Suominen paheksuu henkilöitä ja tahoja, jotka ovat Kekkosen kuoleman jälkeen halunneet turmella neljännesvuosisadan maatamme johtaneen merkkimiehen elämäntyötä.
– Kekkonen oli isänmaallisuuden ikoni. Hän teki tarmokkaasti työtä sen puolesta, että Suomi pysyy Suomena. Fiksuudellaan hän johdatti kansakuntamme monien vaarallisten karien ohitse. Hänen jaksamisensa hipoi inhimillisyyden rajoja.
Suominen virittää kihelmöivän naurunsa, josta on muodostunut hänen tunnusmerkkinsä.
– Kekkonen oli naisten mies, mutta hän piti Sylvi-puolisonsa aina ykkösenä.
Suominen huomauttaa, että hän on vain kolme vuotta nuorempi kuin Suomen tasavalta.
– Seuraan joka päivä tarkasti, mitä yhteiskunnassamme ja maailmalla tapahtuu. Presidentti Sauli Niinistön toiminta lujittaa kansakuntamme kollektiivista turvallisuuden tunnetta. Arvojohtajana hän on vakauttaja ja suunnannäyttäjä.
Elämäntyö kirjoissa ja kansissa
Kyllikki Heleniuksen kirjoittama elämäkerta Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja – Vuorineuvos Paavo V. Suominen merkitsee paljon keskiviikkona 12. helmikuuta 100 vuotta täyttävälle tamperelaiselle, jonka suuret tehtaat ovat toimineet Ylöjärvellä sekä Leppävirralla Keski-Savossa.
Suominen sanoo, että hänen elämäntyönsä kiteyttävä teos on kannustaja.
– Ahkeruudella ja periksiantamattomuudella pääsee pitkälle, kuten vaikkapa minä vuorineuvokseksi ja kunniatohtoriksi.
Suominen on odottanut jo 20 vuoden ajan, että totuus tulisi esille ja oikeus voittaisi tapahtumaketjussa, jossa Kansallis-Osake-Pankki otti vuonna 1992 haltuunsa Huurteen, Suomisen elämäntyön.
– Onneksi nuo hirveät asiat on dokumentoitu Huurteen ryöstö -kirjaan. Olen kiitollinen professori, tietokirjailija ja päätoimittaja Raimo Seppälälle, joka kirjoitti karun kertomuksen siitä, kuinka pankki kaappasi elämäntyöni.
– Varmasti koittaa vielä päivä, jolloin väitteeni todetaan tosiksi.
”Koulutus turvaa menestymisemme”
Paavo V. Suominen kehottaa maamme päättäjiä huolehtimaan kaikissa oloissa koulutuksen laadusta, määrästä ja saatavuudesta.
Köyhyydestä ja tuntemattomuudesta kansainvälisesti arvostetuksi kylmäteollisuuden uranuurtajaksi kohonnut Suominen muistuttaa oman koulutuspolkunsa antaneen eväät innovatiiviselle yrittäjyydelleen. Suominen suoritti keskikoulun itseopiskeluna. Tampereen teknillisessä koulussa hän valmistui koneteknikoksi. Stockholm Tekniska Institutissa hän luki jäähdytyskoneteknikoksi ja -insinööriksi.
– Suomalaisten lasten ja nuorten on opiskeltava kieliä. Jokaisella olisi oltava hallussaan neljä tai viisi kieltä. Olin omassa nuoruudessani etulyöntiasemassa, kun imin ruotsin kielen jo äidinmaidossa. Englannin kieli on ollut välttämättömyys yritystoimintani edistämisessä. Olin ASLA-stipendiaattina University of Californiassa Los Angelesissa Yhdysvalloissa.
Suomisella on merkittävä osa kylmäteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen tukijana.
– Lahjoitin 1970-luvulla Tampereen teknilliselle korkeakoululle rahat, joiden turvin oppilaitokseen saatiin jäähdytysalan professuuri. Tärkeään työhön tuli Antero Aittomäki, joka koulutti menestyksellisesti monta ikäpolvea jäähdytystekniikan osaajiksi.
– Nimeäni kantava rahasto palkitsee vuosittain stipendein pitkän matematiikan laudaturien kirjoittajat Tampereen kaupunkiseudun lukioissa.
Suominen kertoo, että häneltä on tivattu kantaa uudesta Tampereen yliopistosta, joka syntyi varsin myrskyisissä merkeissä.
– Edistyksellisen Tampereen korkeakouluyhteisön rakentamisella haetaan suuruuden mukanaan tuomia vahvuuksia. Uskon, että suuruus tuo voimaa kansainvälisyyttä korostavassa ajassamme.
Suominen teroittaa, että maassamme on pidettävä tiukasti kiinni kaikille avoimesta korkeatasoisesta koulutus- ja opiskelupolusta.
– Lahjakkuudet pääsevät esille. Heistä varttuu elämän eri osa-alueille Suomen tekijöitä.
Suomisen elämäntyö on kattavasti nähtävillä Ylöjärvellä toimivassa yksityisessä Suomen Jäähdytystekniikan Museossa. Kansainvälisestikin noteerattu museo esittelee vuosisadan ajalta kylmätekniikan esiinmarssin.
– Maailmassa vallitsee kuin kiveen hakattuna tämä lainalaisuus: kun elintaso nousee yhden prosentin, kylmän tarve kasvaa samaan aikaan kuusi prosenttia.
”Älä koskaan moiti pahasti”
Huurre Oy työllisti enimmillään runsaat 800 ihmistä. Paavo V. Suominen sanoo arvostavansa kaikkia eri tehtävissä olleita ammattilaisia, jotka mahdollistivat kylmäteollisuuden suomalaisen menestystarinan syntymisen.
– Olen noudattanut koko ikäni sääntöä ”älä koskaan moiti pahanpäiväisesti ketään mistään.” Ongelmatilanteessa on rakentavaa käsitellä vaikeaa asiaa kysymyksellä. Voisiko asian tehdä toisin?
Suominen arvostaa suomalaisia työmiehiä ja -naisia. Hänen mukaansa ihmiset tekevät kaikkensa, kun heitä kannustetaan.
– Kiittäminen innostaa ja rohkaisee. Moittiminen lannistaa ja latistaa!
Suominen arvostaa Heli-vaimoaan. Hän sanoo, että aviopuoliso on ollut tärkeä innoittaja ja tukija.
+++++
Vuorineuvos Paavo V. Suominen täyttää 100 vuotta keskiviikkona 12. helmikuuta. Hänellä on silloin vastaanotto kotonaan (Tikantie 5, Tampere) kello 13-16.
