Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kirkkoherraksi viime sunnuntaina asetettu Kimmo Reinikainen keräsi saarnallaan vuolaat kiitokset monisatapäiseltä sanankuulijajoukolta. Armoaiheinen puhe kirvoitti Hämeen liiton maakuntajohtajan Anna-Mari Ahosen vetoamaan uuteen hämeenlinnalaiseen arvojohtajaan, jotta kirkonmies toimisi aktiivisesti yhteiskuntaamme riivaavan epäluottamuksen ilmapiirin tervehdyttämiseksi.
Liki 39 000-jäsenisen, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurimpiin seurakuntiin kuuluvan Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on saanut uuden paimenen. Ylöjärven seurakunnassa seitsemän viime vuotta kirkkoherrana työskennellyt Kimmo Reinikainen johtaa nyt hämeenlinnalaisten laajaa laumaa.
Viime sunnuntaina pidetystä kirkkoherran virkaanasettamisjuhlasta kehkeytyi niin hengellisesti kuin maallisesti voimakas debatti. Kirkon sanoma terävöityi. Yhteiskunnan kyräilevä tila ja kansakunnan sumea tulevaisuus nousivat puheissa voimakkaasti esille.
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo evästi Reinikaista selkein ohjein kirkon tulevaisuustyöhön.
Reinikaisen tervetulleeksi 381-vuotiaaseen Suomen vanhimpaan sisämaakaupunkiin ja historialliseen maakuntaan toivottaneet Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) odottavat kirkonmieheltä uusia ja raikkaita tuulia. Ahonen ja Rautio haastoivat Reinikaista nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön.
”Tulevaisuudessa kaikkea on vähemmän”
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo antoi puheessaan ohjeita niin virkaansa asetetulle kirkkoherralle kuin hänen paimennettavilleen, lähes 39 000 seurakuntalaiselle.
– Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilla on edessä haasteita, kun tulevaisuudessa kaikkea on vähemmän kuin aiemmin: jäseniä, rahaa, tiloja, työntekijöitä.
Repo muistutti, ettei eteenpäin meneminen ole ainoastaan varautumista heikennyksiin.
– Tulevaisuus tarjoaa mahdollisuuksina uuden oppimista ja toisenlaisiin työtapoihin tottumista. Kekseliäisyydelle ja rohkeudelle on annettava tilaa.
Piispa korosti, että Herra Kristus johtaa kirkkoansa ihmisten päätösten välityksellä.
– Kun ihmiset rukoillen käyttävät Hengen heille suomia lahjojaan ja viisauttaan seurakunnan parhaaksi, ollaan turvassa.
Repo painotti, että suuren seurakunnan kirkkoherrana toimiminen on suuri kutsumus.
– Kimmo Reinikaisella on avuja, joita hän voi käyttää virkansa hoidossa. Mutta tärkeää on silti pitää mielessä se työn päämäärä, josta myös apostoli Paavali puhuu kirjeessään filippiläisille. Siinä Paavali pitää kaikkea saavuttamaansa pelkkänä tappiona, sillä ”Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu.”
Saarna kosketti kirkkoon kokoontuneita
Virkaanasettamismessussaan saarnannut Kimmo Reinikainen keräsi monisatapäiseltä kuulijajoukoltaan arvostavat kiitokset koskettavasta oppipuheestaan. Kirkkovieraat kertoivat oivaltaneensa kirkon julistamasta armosta jotakin konkreettista.
– Armo on kirkon sana. Jumala on armollinen, ja sana liittyy vapauteen häpeästä tai huonosta omastatunnosta. Kirkon ulkopuolella oikeastaan vain oikeus voi armahtaa, jos armahtaa.
– Jossain kohdassa kirkon sisäinen merkitys ja yhteiskunnallinen ymmärrys kohtaavat. Joskus tämän päivän puheessa itseään kohtaan voidaan olla armollisia. Aina ei tarvitse olla niin täydellinen. Sekin on ihan kirkollinen ajatus.
– Armo määritellään kirkon piirissä usein Jumalan ominaisuudeksi – rakkaudeksi ja hyvyydeksi.
Reinikainen herätti sanankuulijat toteamalla, ettei armo riipu sen saajasta mitenkään.
– Armo tällaisena on tosi kova juttu. Yleensähän meidän täytyisi ansaita kaikki. Jumalakin olisi helpompi, jos saisin Hänen huomionsa olemalla sen arvoinen. Mutta ei. Me luterilaiset rakastamme ristin teologiaa, vastakohtia: kurja luetaan hienoksi, köyhä rikkaaksi, epäonnistunut ihminen Jumalan lapseksi. Siksi armo on kova sana.
– Ottaaksesi Jumalan vastaan sinun täytyy nähdä itsesi heikkona. Kokemus on sama kuin missä tahansa elämäntilanteessa, jossa olet saattanut joutua vaikkapa ihmissuhteessa tai työelämässä, jopa sen työn loppuessa, elämän syvimpään kohtaan. Hengellisessä elämässä siellä näkyy Jumala. Sieltä löytyy armo – toivottavasti myös näissä vaikeissakin elämänkohtaloissa.
Reinikainen sanoi kuvaamansa olevan vasta ihmisen ja Jumalan välistä vuorovaikutusta. Kirkon todellinen askel otetaan vasta sitten, jos armo synnyttää vaikutuksia ympäristöön.
– Rakastava elämäntapa ei ole armon ehto vaan seuraus armon vaikutuksesta minussa. Armoon ei vastata Jumalalle mitenkään. Eihän kukaan ajattele olevansa armollinen Jumalalle ikään kuin vastalahjaksi. Ei, Jumalan suosio vain saadaan. Se tie kulkee vain yhteen suuntaan. Mutta armo aiheuttaa heijastuksia ympäristöön. Armahdettu rakastaa ihmistä vierellään.
Avunpyyntö kirkkoherralle
Virkaanasettamisjuhlassa Ristin salissa puhujanpöntössä oli tungosta. Monet paikalliset tahot toivottivat uuden sielunpaimenensa sydämellisesti tervetulleeksi perinteikkääseen Hämeenlinnaan ja juurevaan Hämeeseen.
Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen aloitti puheenvuoronsa erittäin tarkasti hiotulla avunpyynnöllään, jolla hän herätti kuulijansa miettimään koko suomalaisen yhteiskunnan tilaa, sen vakautta ja toimintakykyä.
Ahosen mukaan esimerkiksi epäluottamuksen lietsominen ja viljeleminen uhkaavat niin eri toimijoiden päätöksentekoa kuin hyvien kehityshankkeiden eteenpäin viemistä maakunnassa ja kotikaupungissa.
Maakuntajohtaja vetosi paikkakunnalle muuttavaan Reinikaiseen, jotta hän uutena voimana tarttuisi epäkohtiin ja työskentelisi tulehduspesäkkeitä tervehdyttävästi.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautiokin ojensi sydämellisessä tervehdyksessään yhteistyön käden. Hänen mukaansa kaupungilla ja seurakunnalla on samat, yhteiset asiakkaat.
Raution mielestä Hämeenlinnassa ja Hämeessä olevaa arvokasta on voimistettava niin, että hyvän kellon kauaksi kantaessa perinteikäs kaupunki että sitä ympäröivä vauras maakunta pysyvät kehityksen kelkassa elinvoimaisina.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta valitsi Kimmo Reinikaisen kirkkoherrakseen viime kesäkuussa. Reinikainen aloitti työssään 1. joulukuuta 2019. Hänet asetettiin juhlavin kirkollisin seremonioin virkaansa sunnuntaina 9. helmikuuta.
