Tekojäärata Teivoon: On valmis valaistus, parkkialueet, huoltotilat, ravintola, kalustoa ja niin edelleen

Virikkeen mielipiteelle antoi (Aamulehti 19.1.) otsikko “Heikot hiihtokelit eivät ole pieni asia Suomelle” ja teksti “Tosiasia on, että tapa jolla talvisin harrastamme liikuntaa on muuttumassa”.
Hiihtokausi lyhenee eteläisessä Suomessa vuosi vuodelta ja ilman säilö- tai tykkilumilatuja hiihtoa ei voi harrastaa. Siksi olisi mietittävä muitakin mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ulkona Aamulehti kirjoitti 22.1. aiheeseen liittyen koululaisten luistelun tarpeesta yhtenä ulkoliikuntamuotona. Lehti kirjoitti myös Teivon kehittämistä koskevan uutisen, joka liittyy myös tähän mielipiteeseen.

Kirjoittaja rakennuttaisi tekojääradan Teivon raviradan keskiosaan. (Arkistokuva: Jani Saarenpää)

Kun kiekkoilua varten on rakennettu jäähalleja ja niitä rakennetaan lisää, niin voitaisiinko rakentaa edes yksi tekojäärata tälle alueelle. Se paikkaisi hiihtämisen jättämää aukkoa?
Kun pakkasetkin puuttuvat, ei luisteluratoja voida enää urheilukentillekään jäädyttää, kuten esimerkiksi Pyynikille. Järvien jäätyminenkin siirtyy yhä myöhäisemmäksi, kuten saatamme nytkin todeta.

Pikaluisteluhalli, josta vuosikymmeniä on puhuttu, on kalleutensa vuoksi utopiaa. siksi halvin tapa on rakentaa ulkoluistelurata sopivaan vapaaseen tilaan lähialueiden koululaisia ja liikunnan harrastajia palvelemaan?

Mielestäni sellainen paikka on jo olemassa: Teivon ravirata. Sen keskiosa on riittävä täysimittaisen luisteluradan toteuttamiseen. Alue on sijainniltaan ja liikenneyhteyksiltään hyvä, jota tuleva ratikkapysäkki vielä vahvistaa. On valmis valaistus, parkkialueet, huoltotilat, ravintola, kalustoa ja niin edelleen.

Valitettavasti Teivon kehittämisohjelmaan ei tällainen suunnitelma käy, kuten he ovat pari kertaa tekemästäni ehdotuksesta todenneet. Ihmettelen miksi? Miksi suuret rakennelmat tehdään palvelemaan vain yhtä toimintaa varten? Puuttuuko kyky vai yhteistyötahto?

Luistelurata voitaisiin upottaa pari metriä kentän tason alapuolelle, jolloin se ei haittaisi ravitoimintaa. Jos katsotaan sen sitä tekevän, voidaan luistelurata ravien aikana sulkea.
Suurempiakin tunneleita on tehty luisteluradalle pääsemiseksi. Kun tekojään rakenteet ovat pysyviä, rata voisi olla käytössä syyskuusta vappuun. Jäädytysvesikin on omasta takaa – vain reikä maahan. Luistelun harrastajilta voitaisiin periä myös kohtuullinen käyttömaksu.

Jos hanke yhteistyönä Ylöjärven ja Tampereen kanssa toteutuu, ei se ainakaan Tampereen osalta ole rahasta kiinni. Näin voi päätellä kymmenisen vuotta sitten Aamulehden julkaisemasta tekstistä: “Tampereen kaupunki pitäytyy perimästä hallivuokria 30 vuoteen rakennettavassa areenassa pelaavilta Ilvekseltä ja Tapparalta.

Suomessa ei tarvita enää yhtään tutkimusta lisää liikunnan merkityksestä jokaiselle, etenkin nuorille fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukena. Olisi jo korkea aika ryhtyä sanoista tekoihin kaikien niiden, jotka ovat avainasemassa. Jokainen omakohtaisesti sekä koti ja koulu.

Tämä porukka on pidettävä liikkeessä myös talvisin tai lasku näkyy hyvinvoinnissa ja sitä kautta kasvavina veroina! Erkki Jänkä Ylöjärvi

Erkki Jänkä
Ylöjärvi