Siivikkalalaislähtöinen Pia Pensaari on menestynyt ratapyöräilijä. Sitkeä ja päättäväinen nainen raivasi tiensä lajieliittiin aikuisiällä opintojen ja työn ohessa.
– Vauhti tuntuu hitaalta, aina voisi mennä vähän lujempaa, hän nauraa. (Kuva: Samu Laine)
Lietolaista Team Velo Cycling -seuraa edustava 36-vuotias Pensaari asuu Tampereella, ja toimii vieritutkimuskoordinaattorina. Hän suoritti viime vuonna ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
– Sote-alan johtamisen kehittäminen kiinnostaa, hän kertoo.
Aiemmin ravintola-alalla toiminut nainen toivoo sotepuolelle samaa avoimmuutta, jota on nähnyt ravintolabisneksessä yritysten alkaessa tehdä yhä enemmän yhteistyötä.
Kaverien yllytyksestä pyöräilijäksi
Pensaarella ei ole varsinaista urheilutaustaa, vaikka hän onkin tottunut siirtymään paikasta toiseen ”omin voimin”.
– Tavallaan kun Siivikkalassa saat pyörän alle, niin avautuu uusi maailma. Siellä ei ole bussilla kuljettu, hän muistelee.
– En ole varsinaisesti treenannut, mutta olen aina ollut liikunnallinen ja omaksi iloksi tekevä.
Ensimmäisen maantiepyöränsä hän hankki vuonna 2006.
– Se oli lähinnä sellaista ajelua, Pensaari kertoo.
Idea kilpapyöräilyyn lähti sattumalta Lapin reissulla: 25-vuotiaana hän yllätti itsensä ja ystävänsä hiihtämällä Ylläksellä kestävyyttä vaativia lenkkejä ilman aiempaa hiihtokokemusta.
– Möksällä ei ollut kauheasti muuta tekemistä kuin hiihtää. Päiväreissuista tuli aika pitkiä.
Kaverit yllyttivät naisen kokeilemaan pyöräilyä. Hän lupautui harjoittelemaan ja lähtemään seuraavana kesänä kaveriksi pari-tempoon eli kahden hengen tiimissä ajettavaan aika-ajoon.
– Yhtäkkiä olinkin SM-aika-ajojen starttiviivalla yksin, hän nauraa.
Nopeasti kansalliselle huipulle
Ensimmäisenä kilpailukesänään vuonna 2008 hän ajoi pääasiassa aika-ajoja ja sijoittui SM-kilpailuissa kymmenenneksi. Harjoittelun myötä tapahtui valtava kehitysharppaus ja seuraavana kesänä sijoitus SM-kisoissa oli neljäs. Hyppäyksessä ei-urheijasta kilpaurheilijaksi auttoi päättäväisyys ja läheisten tuki.
Ratapyöräily tuli mukaan vuonna 2009 ja SM-kisojen kolmen kilometrin takaa-ajossa hän otti pronssia. Tästä parin vuoden päästä hän suuntasi ensimmäisiin kansainvälisiin ratakilpailuihinsa ja nousi Suomen kautta-aikojen nopeimpien listalle kolmella kilometrillä.
– Siitä tuli ajatus, että Suomen ennätys ei ole kauhean kaukana, vaikka vaatiikin töitä.
Vuonna 2012 oli vuorossa ensimmäinen maailmancupin osakilpailu Lontoossa ja opiskelijavaihto Belgiassa, missä nainen tutustui maantiepyöräilyn kansainvälisiin ympyröihin.
– Hankin tiimipaikan, jotta pääsin ajamaan kisaa.
Belgiassa hän oppi hyödyntämään velodromia harjoittelussa, mutta ajautui myös ylirasitustilaan. Kotiin palattua hän joutui sairastelukierteeseen.
– Sairastelusta oli se hyöty, että kun en pystynyt treenaamaan hapenottoa, niin tuli enemmän harjoiteltua sprinttiä ja lyhyempää tehoa. Siinä yhteydessä kävi ilmi, että se on minulle luontaisempi ominaisuus kuin kestävyyspuoli.
Suomen ennätyksiä kilometrillä ja kolmella kilometrillä
Tämän jälkeen Suomen ennätyksiä alkoi ropista: ensimmäinen SE 1 000 metrillä tuli vuonna 2014 ja 3 000 metrillä vuonna 2016. Vuoden 2018 maaliskuussa hän ajoi Hollannin MM-kilpailuissa voimassa olevan SE:n 3,39,511. Kilometrin SE:tä hän paransi aikaan 1.13,6.
Viime kesän nainen päätti ottaa kevyemmin.
– Kisaaminen oli rentoa, ei ollut mitään tavoitteita.
Keventelystä huolimatta hän saavutti yhdeksän Suomen mestaruutta ja yhden hopean.
– Suomen ennätyksen parantaminen 3 000 metrillä on aina mielessä. Pystyisin osallistumaan mastersien MM-kisoihin 35–39 -vuotiaiden naisten sarjassa.
Pensaari mielii jopa mastersien maailmanennätystä kahdella kilometrillä.
Kisaan omassa kuplassa
Ajamisen rytmittäminen kilpailussa on tärkeää.
– Kolmella kilometrillä ensimmäiset kaksi kilometriä pitää malttaa. Ongelma itsellä on ollut se, että starttaan liian lujaa.
Ennen kisaa Pensaari menee omaan kuplaansa.
– Pyrin järjestämään niin, että itsellä on täysi keskittyminen päällä ja olen hyvällä tuulella, mutta en tuhlaa energiaa mihinkään ylimääräiseen. Millään muulla ei saa olla väliä.
Pensaari harjoittelee pyöräilyä keskimäärin 15 tuntia viikossa. Tämän lisäksi ohjelmaan kuuluu kuntosaliharjoittelua. Harjoittelu on usein aika yksinäistä, mutta viikonlopun yhteislenkeillä voi ajella kavereiden kanssa nautiskellen.
Pyöräilijät osaksi liikennettä
– Toivoisin, että Suomessa pyöräily otettaisiin enemmän osaksi liikennettä. Täällä erityisesti Tampereen alueella pyöräreitit on todella huonosti merkitty ja liikennejärjestelyillä huonosti ohjattu niille reiteille, Pensaari sanoo ja toteaa, että pääkaupunkiseudulla pyöräilijät on otettu huomattavasti paremmin huomioon.
Hän toivoo myös, että tielläliikkujat ottaisivat toisensa entistä paremmin huomioon.
