Vuoden 2019 poliittisten kuohujen aikana maatamme ehti johtaa kolme eri hallitusta. Niistä kahden taival päättyi ennenaikaisesti. Päätöksenteon sisältöön joulukuun lyhyt hallituskriisi ja sosialidemokraattien sisäinen ministerikierrätys eivät kuitenkaan vaikuttane Marinin hallituksen perittyä ohjelmansakin edeltäjältään.
Pääministerin vaihtuessa jäi hyödyntämättä tilaisuus hallitusohjelman päivittämiseen erityisesti sen epärealististen talouskasvu- ja työllisyyskehitysoletusten osalta.
Suomen Pankin uudehkon ennusteen mukaan julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet ja talouskasvu hidastumassa vuonna 2020 alle prosenttiin. Vaikka ennustelaitosten osumatarkkuus ei ole aina kehuttava, pitäisi kasvun todennäköinen hidastuminen huomioida päätöksenteossa.
Kotitalouksien ostovoimaa tulee vahvistaa ja samalla leikata kansalaisten näkökulmasta toissijaisia menoja, muun muassa maahanmuutosta ja kehitysavusta aiheutuvia kustannuksia.
Syyskauden viimeisellä istuntoviikolla ehdittiin käsitellä ulkoministerin toimia koskeva välikysymys sekä hyväksyä uusvanha hallitusohjelma ja vuoden 2020 budjettiesitys. Opposition muutosehdotuksia ei tänäkään vuonna hyväksytty tiivistetyssä aikataulussa käydyssä budjettikeskustelussa.
Todennäköisesti monien hyvien esitysten hylkäämiseen johti ensisijaisesti se, ettei niitä ollut tehty hallituksen toimesta.
Eduskunta sentään lakkautti kauan kohutun aktiivimallin leikkurin joulukuussa. Keskustan ja kokoomuksen aikanaan vahvasti puolustamaa aktiivimallia säädettäessä tiedettiin, ettei työtön omista ponnisteluistaan riippumatta pystyisi aina välttymään työttömyystuen leikkaukselta.
Lain kaksivuotisen voimassaolon aikana näin tapahtui aivan liian usein. Aktiivimallin leikkurin poistuminen vuodenvaihteessa historian hämärään onkin oikeus ja kohtuus työttömien työnhakijoiden kannalta.
Työllisyyttä on syytä kohentaa jatkossa keppilinjan sijaan positiivisilla kannusteilla, esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla ja työmatkakustannuksia pienentämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden suomalaisten työllisyyden parantamiseen.
Myös vakuutuslääkärijärjestelmää on uudistettava ja annettava hoitavan lääkärin lausunnolle huomattavasti nykyistä suurempi painoarvo eläkepäätöksiä tehtäessä.
Ulkoministeri Haaviston epämääräinen ja salamyhkäinen toiminta al-Holin leirin kotiutusten valmistelussa johti opposition tekemään välikysymykseen. Haaviston välikysymyskeskustelussa antamat välttelevät vastaukset muun muassa virkamiehen painostamista koskeviin yksityiskohtaisiin kysymyksiin eivät vakuuttaneet oppositiota.
Ulkoministerin toiminnan lainmukaisuuden puinti jatkuu tammikuussa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa kymmenen kansanedustajan tehtyä ministerivastuulain mukaisen muistutuksen.
Hallituksen linjaus al-Holin leirin kotiutuksista synnytti hallituspuolueissakin erilaisia tulkintoja. Vihreiden ja vasemmistoliiton näkemyksen mukaan leiriltä on tarkoitus tuoda Suomeen lasten lisäksi myös aikuisia. Keskusta on puolestaan tulkinnut, että Suomeen haetaan pääsääntöisesti vain lapsia.
Näistä kahdesta vaihtoehdosta toteutuu todennäköisemmin vihervasemmiston kanta, vaikka Suojelupoliisi arvioikin turvallisuusuhkien kasvavan sen myötä. Keskusta antanee periksi hallituskumppaneilleen Rinteen pääministerikauden pikaiseen päättymiseen johtaneita käänteitä hyvitelläkseen.
On jokseenkin varmaa, että myös alkavalla vuosikymmenellä nähdään monia erittäin mielenkiintoisia poliittisia käänteitä. Toivotan kaikille Ylöjärven Uutisten lukijoille hyvää uutta vuotta ja myönteisissä merkeissä sujuvaa 2020-lukua!
