Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 11.8.2019.
Suomessa on 1 000-1 200 lemmikkihukkaa eli koirasutta, jotka periytyvät suden ja koiran risteytyksestä. Ylöjärveläinen Sini Leppänen omistaa niistä kaksi ja kertoo, millainen koirasusi on lemmikkinä.
Kun Sini Leppänen taluttaa ulkona koirakaksikkoaan Jasminia ja Haisulia, on yleisin kysymys vastaantulevilta: ovatko ne vihaisia?
Kysymys on sinänsä erikoinen, sillä haastatteluun saapuessani koirat kävelevät omistajansa vierellä rauhallisesti hihnoissaan, eivätkä juuri noteeraa olemassa oloani.
Vasta, kun Leppänen mainitsee koirille, että tämä on se täti, jota on odotettu, koirat kiinnostuvat. Niinpä ne tulevat uteliaasti lähelleni ja nuuskivat kättäni.
Kun ne ovat ottaneet selvää, mikä olen naisiani, päättää Haisuli viedä tutustumisen vielä seuraavalle tasolle: se pomppaa ja muiskauttaa naamaani märän pusun.
Nyt voin sanoa, että olen suudellut sutta, ainakin melkein.
Dna-testi kertoo susiprosentit
Pian kolmevuotias Jasmin ja kaksivuotias Haisuli, viralliselta nimeltään Katarina, ovat kansankielellä koirasusia.
Koirien sisaruksille teetetyt dna-testit kertovat, että Jasminin pentueen perimässä on puhdasta sutta 13,6 prosenttia ja Haisulin 11,5 prosenttia.
Myös koirien sukutaulua katsomalla selviää, että ne polveutuvat suden ja sekarotuisen koiran risteymästä.
– Jasmin edustaa F5-sukupolvea, eli se polveutuu suden ja koiran risteytyksestä viidennessä sukupolvessa. Haisuli taas polveutuu kuudennessa tai seitsemännessä sukupolvessa, Leppänen kertoo.
Neljän ensimmäisen sukupolven koirasudet on kielletty
Tällaisia Jasminin ja Haisulin kaltaisia matalaprosenttisia koirasusia kutsutaan nykysäädöksellä sekarotuisiksi koiriksi, joilla on susitausta.
Viralliseksi koirasudeksi kutsutaan puolestaan suden ja koiran risteymää neljässä ensimmäisessä sukupolvessa.
Uudessa vieraslajiasetuksessa koirasusi on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja pentujen teettäminen on kielletty.
– Laki on typerä ja sekava, sillä esimerkiksi kielletyssä kolmannessa sukupolvessa voi olla sutta vain 11,5 prosenttia. Sitten taas laillisessa sekarotuiseksi kutsutussa koirasudessa, joka on seitsemännessä sukupolvessa, voi olla sutta 60 prosenttia, Leppänen sanoo.
Saunasusi-tapaus on vanhingoittanut koirasusien mainetta
Suomen Koirasudet ry:hyn kuuluva Leppänen sanoo, että yhdistys haluaa tuoda esille koirasusiharrastusta – ja kasvatusta ja selventää, etteivät heidän lemmikkinsä ole saunasusia.
Saunasusi-termi pohjautuu alkuvuodesta ilmi tulleeseen tapaukseen, jossa koirasusikasvattajan kennelistä paljastui oikeita susia, joita piiloteltiin saunassa surkeissa oloissa.
Leppäsen tämä on vahingoittanut lemmikkinä olevien koirasusien ja koirasusiharrastajien mainetta.
– Koirasusipiirit ovat Suomessa erittäin pienet ja meillä on oikeastaan vain kaksi virallista pitkäaikaista kasvattajaa, jotka ovat todella valveutuneita työssään.
Leppäsen mukaan suurin osa Suomen koirasusista tai lemmikkihukista, kuten harrastajat tykkäävät koiristaan puhua, on matalaprosenttisia risteytyksiä, jotka elävät tavallista lemmikkikoirien elämää.
– Yksilöt, joissa susiprosentti on suuri, on tuotu ulkomailta, yleensä Amerikasta, joissa tarhattuja susia jalostetaan koirasusien kanssa. Suomessa tällaista ei tehdä.
Älykkyys jopa 6-7-vuotiaan lapsen tasolla
Vaikka Jasmin ja Haisuli ovatkin matalaprosenttisia koirasusia, on niissä silti suden piirteitä ulkoisesti ja sisäisesti.
Niiden rauhallisista ja syvälle katsovista viirusilmistä huokuu viisaus ja lojaalisuus.
Nämä piirteet Leppästäkin viehättävät lemmikkihukissa.
– Koirasudet ovat peruskoiria paljon älykkäämpiä. Niiden älykkyys vastaa 6-7-vuotiasta lasta, Leppänen kertoo.
Fiksuus näkyy esimerkiksi asioiden oppimisessa – hyvässä ja pahassa.
– Jos ne ovat kerran nähneet, miten avaan napista auton koiraverkon, osaavat ne tehdä sen ensi kerralla itse.
Leppäsen mukaan osa koirasusista onkin oikeita Houdineita.
– Jo ruokakaappi on lukittu lukolla, osaavat hukat avata kaapin saranapuolelta. Ne oppivat ihan mitä tahansa, mutta vain, jos haluavat.
Jasmin ja Haisuli kommunikoivat selkeästi
Toinen poikkeuksellinen piirre lemmikkihukissa on niiden kyky kommunikoida ihmisen kanssa.
Leppäsen mukaan Jasminin ja Haisulin eleitä on helppo lukea ja ne osaavat poikkeuksetta tehdä selväksi sen, mitä ne haluavat tai eivät halua.
Hyvä esimerkki on paistinpannulle jäänyt ruoka, josta Jasmin olisi halunnut päässä osingoille. Se kulki keittiöstä omistajansa luo ja pyrki kiinnittämään tämän huomion ensin katseellaan, sitten kuonollaan.
– Kun se oli saanut huomioni, se lähti kulkemaan keittiöön ja katsoi taakseen, seuraanko sitä. En seurannut, joten se tuli hakemaan minua uudelleen.
Kun Jasmin oli saanut Leppäsen keittiöön, se istuutui hellan ääreen ja ryhtyi tuijottamaan paistinpannua. Kun emäntä ei reagoinut, joutui Jasmin vääntämään rautalangasta ja kosketti kuonollaan paistinpannua.
– Totesin, että ruokaa et saa. Sitten koira lähti ja meni kokeilemaan samaa temppua kämppäkaverilleni, Leppänen nauraa.
Oma lauma on tärkein, muut ovat ilmaa
Jasmin ja Haisuli ovat omistajansa mukaan kuin paita ja peppu.
– Ei ole toista ilman toista.
Siksi koirat kulkevat Leppäsen mukana aina yhdessä, eivät erikseen. Kotona ne viihtyvät hyvin yhdessä, mutta vieraissa paikoissa koiria ei voi jättää keskenään.
– Tytöt osaavat avata ovet ja purevat hihnat poikki. Sitten ne juoksevat onnellisena perään, että hei me tultiin.
Leppäsen mukaan Jasmin ja erityisesti Haisuli ovat poikkeuksetta ihmisrakkaita, mutta välinpitämättömiä.
– Hukille oma perhe on tärkein. Muut ihmiset ovat niille ilmaa. Koirasudet eivät ole aggressiivisia, vaan vetäytyviä niin kuin sudet ovat.
Fakta: Koirasusiharrastajien kulkue
- la 17. elokuuta klo 16 Hämeenpuistossa Tampereella.
- mukana on useita kymmeniä lemmikkihukkaharrastajia ja koiria, joihin saa tulla tutustumaan
- tapahtuman tarkoituksena on kertoa koirasusista ja tuoda tutuksi rotua
