Jos on aina viettänyt joulunsa turvallisessa ympäristössä metsän, järvien ja luonnonrauhan keskellä, voi olla vaikea nähdä näiden asioiden arvoa. Levottomien suurkaupunkien kasvatit osaavat arvostaa Ylöjärven ominaisuuksia.
Lumisena kaartuvien puiden alla joulukirkkoon matkaa tekevä reki on suomalaisista suomalaisin joulupostikortti ja kiiltokuva, mutta yllättäen luminen luonto ja metsämaisema vetoavat myös Turkista ja Bangladeshista saapuneisiin maahanmuuttajiin. Ohjelmistosuunnittelijat Ugur Kirbac ja Sheuly Sumsunnahar kertovat viihtyvänsä Suomessa ja Ylöjärvellä erityisesti puhtaan luonnon, tilan ja rauhan takia.
– Luonto ja metsät ovat ihan parasta Ylöjärvellä. Jos on joskus vähän masentunut, kannattaa mennä tunniksi metsään kävelemään, ja alakulo on poissa ihan ilman lääkkeitä, Teivonharjulla sekä Seitsemisen ja
Helvetinjärven kansallispuistoissa viihtyvä Ugur Kirbac kannustaa.
– Toinen iso asia on turvallisuus. Olen matkustellut paljon Aasiassa ja Amerikassa ja tiedän, että monessakaan muussa maassa etenkään naiset eivät voi liikkua yksin yöllä turvallisesti kuten täällä kaikki voivat.
Ei enää kerrostaloon
Ugur Kirbac on kotoisin Turkin pääkaupungista Ankarasta, jossa ihmiset elävät kylki kyljessä kiven ja asfaltin keskellä. Kymmenen vuotta sitten hän tuli opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon ja jäi sille tielleen.
Nykyisin Digialla työskentelevä Kirbac osti viime syksynä rintamamiestalon Vihattulasta, ja aikoo nyt viettää ensimmäisen joulunsa Ylöjärvellä ja omassa kodissa lepäillen ja liikkuen.
– En lähde jouluksi Turkkiin vanhempieni ja veljeni perheen luo, sillä joulu ei muslimimaassa ole loma-aikaa. Käyn katsomassa heitä pari kertaa vuodessa, ja juttelemme Skypessä joka päivä. Veljeni on juuri saanut lapsen ja kyllä, minulla on perhettäni usein ikävä, Ugur Kirbac myöntää.
– En kuitenkaan kaipaa takaisin Turkkiin asumaan, koska täällä Ylöjärvellä on niin hyvä elää. Ihmisetkin ovat täällä pikkukaupungissa jotenkin suorempia ja rehellisempiä. Pimeys ja kylmyyskin menettelevät – nehän ovat joka vuosi samanlaisia ja menevät aikanaan taas ohi.
Tuore vihattulalainen viihtyy uudessa kotikylässään hyvin, vaikka ei vielä juuri tunne naapureitaan. Kaikki kuitenkin tervehtivät kaikkia, ja autostakin aletaan morjestaa vastaantulijoille heti, kun on käännytty Teivaalantieltä Vihattulaan.
– Se on asia, josta tulee mukava ja lämmin olo. Oikein odotan, että pääsen toivottelemaan kaikille hyvää joulua!
Tyhjä tila on ihanaa!
Kaurasmäessa asuva Opus Capitan ohjelmistosuunnittelija Sheuly Sumsunnahar on kotoisin Bangladeshista, miljoonakaupungista kuten turkkilainen kollegansakin. Myös hän osaa arvostaa Ylöjärven maaseutumaista olemusta.
– Luonto ja järvet ovat ihania. Tykkään myös siitä, että täällä ei koko ajan ole niin paljon ihmisiä ympärillä kuin ahtaissa suurkaupungeissa. On tyhjää tilaa. Jonain marraskuisena iltana voin tietysti olla tilapäisesti toista mieltä, kun kaduilla ei näy ketään eikä mitään, Sumsunnahar myhäilee.
Hänen perheeseensä kuuluvat niinikään Bangladeshista kotoisin oleva mies sekä 5- ja 1,5-vuotiaat tytöt. Kahden tyttären vanhempiin suomalainen tasa-arvo ja koulutusjärjestelmä ovat tehneet suuren vaikutuksen.
– Bangladeshissa luokkajako on vahva. Maassa on pieni rikas eliitti ja yli sata miljoonaa todella köyhää ihmistä, jotka eivät osaa edes kuvitella lähtevänsä opiskelemaan ja asumaan ulkomaille, Sheuly Sumsunnahar kertoo.
– Oma perheeni kuuluu keskiluokkaan. Olen hyvin onnekas, kun perheelläni on ollut paitsi varaa kouluttaa lapsensa myös tahtoa siihen. Bangladeshissa ei ole lainkaan itsestään selvää, että perheen tytöt saavat opiskella.
Sheulyn ja hänen sisarustensa onneksi perheen äiti on niin edistyksellinen, että hän kannusti kaikkia kolmea lahjakasta tytärtään opiskelemaan mahdollisimman pitkälle.
Juhlat kuuluvat kulttuuriin
Sumsunnaharin lapsiperheessä joulua odotetaan asiaankuuluvalla kiihkeydellä: lahjat, koristelut ja jouluruoka kuuluvat asiaan siinä missä muissakin Kaurasmäen kodeissa. Äiti ja tytöt leipovat yhdessä pipareita ja käyttävät runsaasti aikaa niiden koristeluun.
– Hankimme suomalaista jouluruokaa, koska se kuuluu asiaan. Mieheni tykkää erityisesti kalkkunasta, ja minusta esimerkiksi porkkana- ja perunalaatikot ovat ihan hyviä. Vain lanttulaatikosta en ole oppinut tykkäämään.
Sheuly Sumsunnahar kertoo, että Bangladeshissa, jossa elää kaikkien suurten uskontojen edustajia, juhlitaan jossain määrin kaikkien uskontojen suuria pyhiä tai ainakin niiden ulkoisia tunnusmerkkejä.
– Itse en ole uskonnollinen, mutta tartun tilaisuuteen aina, kun voi jotenkin juhlia ja iloita elämästä. Suomalaiset kaipaisivat enemmän juhlia, hymyilevä bengali toteaa.
