Lähes joka kolmas suomalainen kalastaa vapaa-ajallaan. Vapaa-ajankalastuksessa liikkuu huomattavia rahavirtoja ja sen tuottamat terveyshyödyt ovat merkittäviä. Vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia valmistui syksyllä ja maamme hallitus lupaa toimeenpanna sitä. Nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.
Kalastajamäärä on Suomessa vakiintunut 1,5 miljoonaan. Vapaa-ajankalastus on kuitenkin murroksessa. Väestön kaupungistuessa ja luontosuhteen muuttuessa myös suhde kalastukseen muuttuu. Vapaa-ajankalastuksesta haetaan yhä enemmän elämyksiä ja hyvinvointia. Kalastusta kritisoiva eläinsuojeluaktivismi voimistuu ja toisaalta luonnonkalan merkitys kestävänä ja eettisenä ravintona korostuu.
Maa- ja metsätalousministeriössä on hiljattain päivitetty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) aloitteesta Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategia. Tahtotilana siinä on, että vapaa-ajankalastus on myös lähivuosina suosittu ja yhteiskunnallisesti arvostettu luontoharrastus, joka kestävästi hyödyntää maamme monipuolisia kalalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.
Strategian yhtenä tavoitteena on nostaa esille vapaa-ajankalatalouden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset kansanterveyteen.
SVK:n syyskokous katsoo, että strategiasta on vielä saatava valtioneuvoston periaatepäätös, jotta sille saadaan riittävän korkea painoarvo myös tulevia hallituksia ajatellen. Lisäksi SVK:n syyskokous katsoo, että strategian toimeenpanemiseksi on mahdollisimman pian perustettava strategian poikkihallinnollinen toimeenpanoryhmä, jossa laaditaan strategian lähivuosien painopistealueet ja sovitaan osapuolten toimenpiteet niiden toteuttamiseksi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
