Tehrääs numeroo -elinkeinostrategia 2020-2025 on valmis: Harri Airaksisen johtama Business Tampere kalastaa uusia sijoittajia, yrittäjiä, opiskelijoita ja turisteja kansainvälisiltä vesiltä

26.11.2019 17:08

Business Tampere luottaa tarinaan, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy markkinoi kahdeksan kunnan aluetta kansallisesti ja kansainvälisesti. (Kuva: Business Tampere)
Business Tampere luottaa tarinaan, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy markkinoi kahdeksan kunnan aluetta kansallisesti ja kansainvälisesti. (Kuva: Business Tampere)

– Tehrääs numeroo! Toimitusjohtaja Harri Airaksinen kehuu Tampereen pormestarin Lauri Lylyn lanseeraamaa iskulausetta. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiön, Business Tampereen kapteeni korostaa, että kahdeksassa kunnassa on tuhti tukko oman saarnansa ansaitsevia yritystarinoita. Juuri hyväksytty vuosien 2020 – 2025 elinkeinostrategia pohjaa tavoitteisiin, joilla vetovoimainen ja kehittyvä Suomen toiseksi isoin kasvukeskus erottuu edukseen oman maamme lisäksi eri maanosissa läpi maailman. Airaksisen mukaan kotimaiset yritykset ovat tervetulleita Manseen, mutta kansantalouden kannalta on relevanttia, että uudet sijoittajat ja yrittäjät saapuisivat eri puolilta maapalloa.

Toimitusjohtaja Harri Airaksinen puhkuu intoa uudesta Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategiasta, joka on saanut nimekseen ”Tehrääs numeroo!” Suunnitelma linjaa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven muodostamme reviirille tavoitteet, jotka tekevät alueesta uudistumiskyvyltään ylivoimaisen ja kestävästi kasvavan.

– Saavutamme päämäärämme parhaalla yrityskokemuksella, vetovoimaisella teollisella kasvualustalla, uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksiä vahvistamalla sekä kestävästi kasvavalla, kilpailukykyisellä elinkeinoelämällä, Airaksinen avaa.

Elinkeinopomo kiittää, että kaikki Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa tekevät myös yksikseen tuloksellista työtä elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen lisäämisessä. Hänen mukaansa Business Tampereen omistajakunnilla on lisäksi vahva seudullinen yhteistyö, jota niiden yhteinen elinkeino- ja kehitysyhtiö vie määrätietoisesti eteenpäin.

Muun muassa Ylöjärven kaupungin elinkeinoyhtiö Ylöjärven Yrityspalvelu Oy tekee parhaillaan uutta omaa elinkeinostrategiaansa.

– Jokaisella kahdeksalla kunnalla maapolitiikka on omissa käsissään. Kunnat ovat kiitettävän aktiivisia yritysalueidensa ja -tonttiensa monipuolisuuden turvaamisessa. Tämä on koko kaupunkiseudun etu.

Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen sanoo, että Tampereesta ja sen kaupunkiseudusta on kerrottava innokkaasti 240-vuotista kehitys- ja kasvutarinaa, jota piippujen romahtaminen tai IT-kuplan puhkeaminen eivät ole lannistaneet. Tuhosta on singonnut aina uutta, myönteistä uhoa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen sanoo, että Tampereesta ja sen kaupunkiseudusta on kerrottava innokkaasti 240-vuotista kehitys- ja kasvutarinaa, jota piippujen romahtaminen tai IT-kuplan puhkeaminen eivät ole lannistaneet. Tuhosta on singonnut aina uutta, myönteistä uhoa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kokonaisetu kärkenä

Harri Airaksinen sanoo, että voimakkaasti kaupungistuvassa ja keskittyvässä Suomessa ei saa tyytyä siihen, että Tampereen kaupunkiseutu vetää puoleensa vain maan sisällä elinvoimaisia ja kasvunälkäisiä yrityksiä.

– Tervetuloa Tampereen kaupunkiseudulle! Yhteiskuntamme ja kansantaloutemme kannalta välttämätöntä on, että Tampereen kaupunkiseutu kilpailee sijoittajista, yrityksistä, työvoimasta, opiskelijoista ja turisteista kansainvälisillä apajilla. Tampereen kaupunkiseudulle, koko Suomelle ja Euroopalle olisi parasta, jos tulijat olisivat muista maanosista, hän painottaa.

– Kiinalainen teknologiafirma on malliesimerkki uudesta. Mikrokomponentti- ja kuluttajaelektroniikkaratkaisujen toimittaja AAC Technologies Holdings Inc. on jo avannut Tampereelle tuotekehitysyksikön. Tämä saa jatkoa firman Euroopan pääkonttorin rantautumisesta Tampereelle. Luvassa on lähivuosina noin 200 uutta työpaikkaa ja miljoonia tutkimukseen.

– Konenäön markkinajohtaja Scanditin avaama tutkimus- ja kehitysyksikkö Tampereella vahvistaa yrityksen johtavaa asemaa mobiilin konenäön ja lisätyn todellisuuden alalla. Esimerkki kannustaa meitä suuntaamaan maailmalle.

Valtit esille

Airaksinen tietää, että vajaan 518 000 asukkaan Pirkanmaa tai sen keskiössä runsaan 380 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutu ovat aidosti kiinnostavia sijoittumiskohteita kansainvälisesti.

– Turvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan. Olemme huipputurvallinen maa ja alue.

– Esimerkiksi Venäjällä Pietarin alueella yritykset kärsivät pahasti siitä, että niiden työntekijät eivät ole työpaikkauskollisia. Ihmiset vaihtavat hyvin taajaan tehtäviään. Suomessa ammattilaiset ovat erittäin sitoutuneita työnantajiinsa. Tämä pointti painaa vaa’assa paljon. Meidän on satsattava siihen, että kaupunkiseudullamme on kiinnostavia tehtäviä myös tänne tulevien ammattilaisten puolisoille.

– Yliopisto ja kaikki Tampereen kaupunkiseudun oppilaitokset ovat merkittävässä osassa veto- ja pitovoimamme suhteen. Kansainvälistä arvostusta nauttivista kouluista hyötyvät niin opiskelijat, tutkijat kuin innovaattorit.

Airaksinen tähdentää Tampereen kaupunkiseudulla toimivan lukuisia kansainvälisiä yrityksiä, joiden esimerkki vakuuttaa uutta toimintaympäristöä etsivät.

– Oma lukunsa houkuttavuudessamme on voimakkaasti kasvonsa pesevä dynamokaupunki. Tampere avautuu tulijoille aikaansaapana ja energisenä alueena. Esimerkiksi raitiotiehanke ja Tampereen Kansi lujittavat kaupunkimme asemaa.

– Alueen viihtyisyys on ratkaiseva asia. Rekrytoinneissa nousevat esille muun muassa jalkapallon, lentopallon, koripallon sekä jääkiekon monipuoliset ja korkeatasoiset harrastusmahdollisuudet. Vetovoimaisia lajeja meillä pelataan aina liigatasolla; se on vahva plussa.

Tampereen tarina ydintä

Airaksinen muistuttaa koko 240-vuotiaan Tampereen tarinan olevan kaupungin markkinoinnin ydintä. Eri aikakaudet teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan sisältävät lukuisia maailmankuuluja innovaatioita. Puhumattakaan parhaillaan elettävästä jälkiteollisesta tietoyhteiskunnasta.

– Alueemme on uudistunut kaikilla aikakausilla. Olemme olleet teollisuuden tyyssija komeine savupiippuinemme. Olemme eläneet valtavan kaaren IT-kuplassa. Leikkisästi voi sanoa, että luovasta tuhosta on aina seurannut luova uho.

– Tampereen kaupunkiseudun uudistumis- ja innovaatiokyvykkyyksien ja -halun ylläpitäminen auttaa meitä pysymään kilpailun eturintamassa, kun toimintaympäristö muuttuu. Vahvat yritysveturit, elinvoimainen startup- ja kasvuyrityskenttä, elinvoimaiset ekosysteemit, rakentuva yliopistoyhteisö ja tiivistyvä koulutuskenttä sekä organisaatiorajat ylittävä yritysyhteistyö luovat erinomaisen pohjan uudistumiskyvyn kehittämiselle.

Airaksisen mukaan Tampereen kaupunkiseudun on tavoiteltava edelläkävijyyttä ja globaalia näkyvyyttä valituissa, eri aloja ja ekosysteemejä läpileikkaavissa, tulevaisuuden kannalta keskeisissä kärkiteemoissa. Tampereen kaupunkiseutu esittäytyykin kiitettävästi kansainvälisesti arvostetuissa tapahtumissa. Hiljan täkäläisiä yrittäjiä oli näyttävästi mukana Euroopan suurimmassa älykaupunkitapahtumassa Barcelonassa.

– Kestävyys on takuuvarmasti pitkässä juoksussa edellytys kilpailukyvyllemme globaaleilla markkinoilla.

Airaksinen näkee kestävän liiketoiminnan rakentuvan ilmastofiksuille arjen toimintamalleille, nykyistä vihreämmälle teknologialle ja taidokkaasti suunnitelluille tuotteille. Tämän kaiken tekevät hyvinvoivat yrittäjät ja työntekijät.

– Tampereen kaupunkiseudun kestävää kasvua vahvistetaan ilmastoystävällisillä ekosysteemeillä ja kiertotaloudella. Tärkeää on myös julkisen hankinnan kautta edistää uusien ekologisten ratkaisujen markkinoille pääsyä.

– Kaupunkiseudun kestävää liiketoimintaa kehystävät vihreät ja viihtyisät, entistä paremmin saavutettavat kaupungit ja kunnat elinvoimaisine toimipaikka-, asuin- ja harrastusympäristöineen.

Airaksinen teroittaa, että kaupunkiseudun kaikki kahdeksan kuntaa ovat tarttuneet tomerasti ydinkeskustojensa kehittämiseen.

MATTI PULKKINEN