Uusi Valamo lainaa 43 öljyvärimaalausta Venäläisen taiteen museolle – näyttely juhlistaa Laatokan Valamon jälleenrakentamisen 30-vuotisjuhlaa

14.11.2019 18:22

Uuden Valamon mittavista taidekokoelmista on peräti 43 öljyvärimaalausta parhaillaan lainassa Pietarissa Venäläisen taiteen museossa, jonka Mikaelin linnassa avautuu huomenna perjantaina Valamo - 200 vuotta venäläisessä taiteessa -näyttely. Taidemaalari V. A. Bondarenko maalasi Suutarin paja -teoksensa vuonna 1898. (Kuva: uusi Valamo)
Uuden Valamon mittavista taidekokoelmista on peräti 43 öljyvärimaalausta parhaillaan lainassa Pietarissa Venäläisen taiteen museossa, jonka Mikaelin linnassa avautuu huomenna perjantaina Valamo – 200 vuotta venäläisessä taiteessa -näyttely. Taidemaalari V. A. Bondarenko maalasi Suutarin paja -teoksensa vuonna 1898. (Kuva: uusi Valamo)

Venäläisen taiteen museoon kuuluvassa Mikaelin linnassa (Sadovaja ulitsa 2) avautuu huomenna perjantaina ainutlaatuinen Valamo – 200 vuotta venäläisessä maalaustaiteessa -näyttely. Siitä tekee poikkeuksellisen kiinnostavan 43 öljyvärimaalausta, jotka Heinävedellä toimiva Uusi Valamo on lainannut itänaapuriin. Arkkimandriitta Sergei korostaa, etteivät nämä teokset ole koskaan aiemmin olleet samanaikaisesti missään esillä. Näyttely koostuu runsaasta 70 1800-luvulla Venäjällä vaikuttaneen mestarin töistä. Näyttely juhlistaa Laatokan Valamon jälleenrakentamisen 30-vuotisjuhlaa. 

Nyt joulukuun 14. päivänä on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun kolme pappismunkkia ja munkki rantautuivat luostarisaarelle tehtävänään Jumalan puutarhan henkiinherättäminen. (Kuva: Igumeni Fotij)
Nyt joulukuun 14. päivänä on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun kolme pappismunkkia, munkki ja kaksi noviisia rantautuivat luostarisaarelle tehtävänään Jumalan puutarhan henkiinherättäminen. (Kuva: Igumeni Fotij)

Tämän vuoden joulukuun 14. päivänä on kulunut 30 vuotta siitä, kun Laatokan Valamon neljä ensimmäistä jälleenrakentajamunkkia asettuivat saarelle käynnistääkseen luostarin toiminnan ja aloittaakseen säännöllisen jumalanpalveluselämän.

Jumalan puutarhan ensimmäiset veljet olivat pappismunkit Fotij, Herontii, Serafim sekä Varsonofii, munkki Vissarion ja noviisit Leonid sekä Vadim.

Noviisi Leonid on siirtynyt tuon ilmaisiin. Hän hukkui Laatokkaan.

Pappismunkit Fotij ja Herontii tulivat Valamoon Sergiev Posad Troitskayan luostarista. Pappismunkki Varsonofii ja noviisi Vadim saapuivat Pyhän Pietarin akatemiasta. Pappismunkki Serafim ja noviisi Leonid vaihtoivat Valamon Käkisalmen podvorin Laatokan Valamoon.

Igumeni Fotij toimii tällä hetkellä Valamon luostarin Käkisalmen kaupunkiluostarin igumenina.

Tässä maalauksessa on ikuistettuna keisari Aleksanteri I:n osallistuminen rukouspalvelukseen vuonna 1819 Laatokan Valamossa. Taidemaalari P. M. Komashev teki maalauksensa vuonna 1854. Teos on esillä nyt Pietarissa. (Kuva: Uusi Valamo)
Tässä maalauksessa on ikuistettuna keisari Aleksanteri I:n osallistuminen rukouspalvelukseen vuonna 1819 Laatokan Valamossa. Taidemaalari P. M. Komashev teki maalauksensa vuonna 1854. Teos on esillä nyt Pietarissa. (Kuva: Uusi Valamo)

”Jälleenrakentaminen on suuri ilo”

Uuden Valamon igumeni, arkkimandriitta Sergei lähettää siunaavat onnittelunsa Laatokan Valamoon, jossa valmistaudutaan parhaillaan luostarin jälleenrakentamisen 30-vuotisjuhlaan.

– Meille on suuri ilo, että Laatokan Valamon luostari on jälleenrakennettu.

– Se on noussut raunioista ja rappiotilasta aivan uuteen kukoistukseen.

– Jokainen, joka on vieraillut Laatokan Valamossa silloin, kun sen pääkirkon ikkunat olivat rikki, seinämaalaukset tuhoutuneet ja linnut lentelivät pyhäkön sisällä, ja näkee tämänpäiväisen kirkon kauneuden ja loiston, ei voi kuin olla kiitollinen, että venäläiset itse ovat kunnostaneet luostarin, jonka he itse viime sodista alkaen tuhosivat.

Arkkimandriitta Sergei muistaa hyvin vuoden 2005, jolloin hän oli mukana pääkirkon yläkirkon uudelleen vihkimisessä.

– Se oli hyvin liikuttava hetki.

Taidemaalari Ivan Shiskin teki vuonna 1858 maalauksen luostarin vanhasta hautausmaasta. Teon on laina Venäläisen taiteen museon Valamo-näyttelyssä. (Kuva: Uusi-Valamo)
Taidemaalari Ivan Shiskin teki vuonna 1858 maalauksen luostarin vanhasta hautausmaasta. Teon on laina Venäläisen taiteen museon Valamo-näyttelyssä. (Kuva: Uusi-Valamo)

Kopiot kaikista rakennuspiirustuksista

Arkkimandriitta Sergei teroittaa, että Uusi Valamo on tukenut kaikin mahdollisin keinoin Laatokan Valamon jälleenrakentamista.

– Silloin, kun Laatokan Valamoa alettiin jälleenrakentaa, Heinäveden Valamosta annettiin kopiot kaikista rakennuspiirustuksista, joita he tarvitsivat luostarimme arkistosta.

– Samoin luovutimme kopiot kaikista vanhoista valokuvista.

Arkkimandriitta Sergei taustoittaa, että Uudessa Valamossa on koko Laatokan Valamon arkisto, jossa on paljon historiallista tietoa luostarin elämästä.

– Luostareidemme välillä vallitsevat hyvät suhteet. Luostareiden veljestöjen jäsenet ja molempien luostareiden johtajat vierailevat aika ajoin toistensa luostareissa.

Niikkanan lahden maiseman on tallentanut kankaalle vuonna 1858 taidemaalari Ivan Shiskin. (Kuva: Uusi Valamo)
Niikkanan lahden maiseman on tallentanut kankaalle vuonna 1858 taidemaalari Ivan Shiskin. (Kuva: Uusi Valamo)

Ainutlaatuinen taidenäyttely

Ensi kuussa eli joulukuun 14. päivänä Laatakon Valamo viettää jälleenavaamisensa 30-vuotisjuhlavuotta.

Pietarilainen Venäläisen taiteen museo järjestää Laatokan Valamon jälleenrakentamisen kunniaksi taidenäyttelyn, jonka nimenä on Valamo – 200 vuotta venäläisessä taiteessa. Näyttely avataan huomenna perjantaina 15. marraskuuta ja se päättyy 13. tammikuuta 2020.

Arkkimandriitta Sergei kuvaa Valamo-näyttelyä ainutlaatuiseksi.

– Tämä on Laatokan Valamon, Heinäveden Valamon ja Venäläisen taiteen museon yhteistyöprojekti, jonka sopimus kirjoitettiin tämän vuoden lokakuussa Pietarissa.

Uudesta Valamosta näyttelyyn on lainattu 43 öljyvärimaalausta.

Näyttelysopimus on tavanomainen kansainvälisissä taidenäyttelyissä tehtävä sopimus. Näyttelyllä on Venäjän valtion takaus.

– Ne ovat lähinnä 1800-luvun venäläisten mestareiden maalaamia Laatokan Valamon maisemia, luostarin työpajoja esittäviä teoksia sekä luostarin johtajien muotokuvia.

Arkkimandriitta Sergein mukaan näyttelyssä on kaiken kaikkiaan runsaat 70 maalausta. Niistä osa on Venäläisen taiteen museon omista kokoelmista, Laatokan Valamosta ja yksityisistä kokoelmista.

– Koskaan aiemmin nämä teokset eivät ole olleet samanaikaisesti missään esillä.

Arkkimandriitta Sergein mielestä Mikaelin linna on mainio paikka Valamo-taidenäyttelylle.

– Taidenäyttely koostuu ainoastaan maalauksista. Muuta kirkollista esineistöä ei esitellä tässä näyttelyssä, hän sanoo.

Taidemaalari P. I. Balashov maalasi Näkymä Niikkanan lahdelle -teoksensa vuonna 1866. Työ on esillä parhaillaan Pietarissa. (Kuva: Uusi Valamo)
Taidemaalari P. I. Balashov maalasi Näkymä Niikkanan lahdelle -teoksensa vuonna 1866. Työ on esillä parhaillaan Pietarissa. (Kuva: Uusi Valamo)

Luostarilla on pitkä ja värikäs historia

– Valamon luostarin historia on pitkä ja värikäs, arkkimandriitta Sergei korostaa.

Luostari perustettiin viimeistään 1300-luvulla.

– Se on tuhottu historiansa aikana useampaan otteeseen, mutta aina se on noussut entistä uljaampana.

Arkkimandriitta Sergei muistuttaa, että luostarit ovat aina olleet ja ovat edelleen rukouksen, hengellisen elämän, sivistyksen ja kulttuurin keskuksia.

MATTI PULKKINEN

15. marraskuuta ensi tammikuun 13. päivään Mikaelin linnassa esillä olevassa Valamo-näyttelyssä ei ole esillä kirkollista esineistöä. Tässä valokuvassa on Uuden Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkon kirkkosali, jota hallitsee Laatokan Valamon pääkirkkoa aikanaan valaissut kruunu. Siitä on tehty toisinto Laatokan Valamon pääkirkkoon. (Kuva: Arkkimandriitta Sergei)
15. marraskuuta ensi tammikuun 13. päivään Mikaelin linnassa esillä olevassa Valamo-näyttelyssä ei ole esillä kirkollista esineistöä. Tässä valokuvassa on Uuden Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkon kirkkosali, jota hallitsee Laatokan Valamon pääkirkkoa aikanaan valaissut kruunu. Siitä on tehty toisinto Laatokan Valamon pääkirkkoon. (Kuva: Arkkimandriitta Sergei)