Itsehallinnolliset monialaiset maakunnat ovat vielä hämärän peitossa. Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme sanoo, ettei pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eikä maakuntien toiminnan aloittamisesta ole selvää kuvaa, vain vakavasti otettavia arvailuja. Asukasmäärältään maamme toiseksi suurimman maakunnan liittoa luotsaava Halme muistuttaa, etteivät kaupungistuminen tai väestön keskittyminen voi yllättää ketään. Hän kaipaisi vihdoinkin yhteiskunnallista keskustelua voimakkaaksi äityneen muuttoliikkeen syistä ja seurauksista.
Pirkanmaalla on nyt vajaat 516 000 asukasta. 23 kunnasta muodostuva maakunta on valtakunnallisessa kasvukäytävässä. Tutkimukset lupaavat Pirkanmaalle lähivuosikymmeninäkin suotuisia aikoja. Tampereen kaupunkiseutu säilyttää vetovoimansa ja on maakunnan dynamo jatkossakin.
Maakuntajohtaja Esa Halme luottaa vahvasti Pirkanmaan elin- ja vetovoimaisuuteen. Hänen mielestään täällä on kasvulle ja kehitykselle suotuisa ilmapiiri ja maaperä.
– Elämän eri osa-alueilla toimivat ihmiset eivät vierasta uutta. Täällä ollaan avoimin mielin valmiita kokeilemaan uutta ja suopein silmin katsomaan kiinnostavia innovaatioita. Näin toimivat niin yritykset kuin julkisen sektorin toimijat. Uusi Tampereen yliopisto on vakuuttavin esimerkki tulevaisuuteen orientoitumisestamme.
Muuton syyt puimatta
Suomalaiset äimistelevät kiihtyvää väestön keskittymistä Tampereen, Turun ja Helsingin muodostamaan kolmioon. Jo vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden lasku on herättänyt huolen kansakunnan tulevaisuudesta.
Esa Halme muistuttaa kaupungistumisemme alkaneen jo 1960-luvulla. Nykymuotoinen väestön keskittyminen on 50 viime vuoden jatkumoa.
– Yhteiskuntamme herää vasta nyt ilmiöön, koska maamme eri puolilla alkaa olla autioituneita, asukkaista tyhjenneitä alueita.
Halme on ihmetellyt lukuisia kertoja, ettei yhteiskunnassamme ole jo aikanaan pohdittu maaltapaon ja kansalaisten vain muutamaan kasvukeskukseen pakkautumisen syitä.
– Miksi ihmiset lähtevät, jos he eivät aidosti haluaisi muuttaa?
Halmeen mielestä monen pienen maakunnan kompastuskivinä ovat niukat koulutus- ja opiskelumahdollisuudet.
– Jos alueella ei ole ammatillista koulutusta tai korkeakoulua, nuoret lähtevät opintojen perässä muualle. Opiskelijat kotiutuvat ja juurtuvat yliopistopaikkakunnille, joissa he perustavat perheensä ja järjestävät koko elämänsä. Paluumuuttaminen on kovin vaikeaa.
Halmeen mielestä monen maakunnan elinvoima vahvistuisi jo siitä, jos siellä olisi jonkin korkeakoulun sivutoimipiste tai jokin vastaava opiskelupaikka.
– Kysymys on siitä, suosiiko yhteiskuntamme keskittymistä vai ei.
Halme lopettaisi myös puheet siitä, että Helsinki elättäisi muun Suomen. Hänen mielestään väittämässä on vain siteeksi totta, mutta kolikolla on viisi puolta.
– Esimerkiksi maamme kauppatase on pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 20 miljardia euroa ylijäämäinen. Tämä tunnusluku kertoo, että toimeliaisuutta on merkittävästi Suomen eri maakunnissa. Olennaista olisi se, että maamme hallitus näkisi ja tunnistaisi, miten vaurauden kannalta erilaiset olot vallitsevat maamme eri puolilla. En ole ihan varma siitä, että Lapin poroja kannattaisi laskea Helsingin Esplanadilla.
– Ei ollut sattumaa, että Nokian kaltainen menestystarina syntyi juuri Tampereen ja Salon seuduilla. Vaasa ympäristöineen ammentaa elinvoimaisuutensa ylivertaisella osaamisellaan energiateollisuuden saralla.
Halme toivookin, että jokainen alue etsisi vahvuutensa ja rakentaisi sen varaan pärjäämisensä.
– Ei ole vain yhtä totuutta. Erilaisuus ja moninaisuus vaurastuttavat maatamme.
Hallituksella on polku
Pääministeri Antti Rinteen hallitus aikoo tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen itsehallinnollisine maakuntineen.
Maakuntajohtaja Esa Halme korostaa, ettei uudistuksen askelmerkeistä ole vielä kellään selvää kuvaa. Hallitus on visusti varonut kertomasta yhtäkään päivämäärää tai takarajaa. Muun muassa mahdolliset maakuntavaalit ovat sitten, kun ne mahdollistavat lait on säädetty.
– Minullakin on vain aika vakavasti otettavia arvailuja.
– Nykyisen ja edellisen hallituksen erona on se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus kuulutti selkeän lopputuloksen, päämäärän, mutta Antti Rinteen hallitus on kertonut vain polusta, joka johtaa itsehallinnollisiin maakuntiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen.
Halmeen mukaan odottavien aika on pitkä. Ensimmäisenä tullevat ratkaisut Uudenmaan soten toteutuksesta.
Halmeen odotukset pääkaupunkiseudun ulkopuolisten maakuntien osalta ovat viime hallituksen valmistelemista rakenteista. Pirkanmaa ja muut maakunnat tarjoavat sote-palveluille riittävän suuret hartiat.
Maakuntajohtaja on vakuuttunut siitä, että maakunnat tulevat saamaan muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun.
– Väestön keskittyminen muutamaan kasvukeskukseen ja väestön vanhentuminen pakottavat kysymään myös peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen tulevaisuuden perään. Voiko olla esimerkiksi niin, että vähälapsisilla alueilla kunnat yhdessä tai jokin muu taho ottaa vastattavakseen koulutien turvaamisen.
Paljon käyttökelpoista tavaraa
Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu teki runsaan kolmen vuoden ajan tuloksellista työtä.
Maakuntajohtaja Esa Halme on vakuuttunut siitä, että valmistelussa syntyneistä malleista on todellista hyötyä.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluaineistot ovat täysin käyttökelpoisia, ja monia uudistuksista jo toteutetaan kunnissa.
Halme sanoo, että Pirkanmaalla käytettiin varsin paljon aikaa mahdollisen maakuntavaltuuston ja muun organisaation toimintatapojen edistykselliseen kehittämiseen.
– Täällä luotiin oikeasti maakuntalaisten äänen huomioiva päätöksenteko- ja hallintomalli. Poliittinen ohjaus olisi ollut keskiössä kaikessa asioiden maakunnallisessa valmistelussa.
MATTI PULKKINEN
