Näyttää siltä, että merimetso on palannut Suomen pesimälinnustoon pysyvästi varsin pitkän poissaolon jälkeen. Muutaman viime vuoden aikana merimetsoja on näkynyt myös Ylöjärven alueella entistä runsaammin.
Merimetsot ovatkin jo yrittäneet pesintää Pirkanmaalla ja kenties joku päivä myös Ylöjärven puolella. Merimetsot eivät juuri ihmistä nykyisin vierasta, mikäli niiden pesät jätetään rauhaan.
Merimetso on ollut kalarosvon maineessa myös naapurivaltioissa. Vainon vähentyessä merimetsokannat ovat lisääntyneet paljon muun muassa Ruotsissa.
Merimetso ei ole varsinaisesti ilmaston lämpenemisen tuoma uudistulokas vaan tämä erinomainen kalastaja kuuluu Suomen alkuperäiseen lintulajistoon. Merimetson palaaminen ei ollut yllätys lintuharrastajille. Jo 1960- ja 1970-luvuilla läpimuuttavien merimetsojen määrät kasvoivat.
Ilmaston lämpenemisestä on toki ollut hyötyä myös merimetsolle. Pohjoisessa pesivien merimetsojen paluumuutto tapahtuu syksyisin leveämpänä rintamana kuin keväisin. Merimetsot jäävät kalastelemaan sisämaan suurille selkävesille niiden jäätymiseen saakka. Nykyisin jäätyminen saattaa mennä paikoin jopa vuodenvaihteen yli.
Sisämaassa merimetsojen muuton johtolinjoja ovat muun muassa Päijänne ja Saimaa. Muuttojen linjat ovat aikoinaan muodostuneet enimmäkseen kaakko-luodesuuntaisiksi.
Etelässä jopa talven yli
Vielä 1960-luvulla talvehtivia merimetsoja löytyi enimmäkseen muun muassa paperitehtaiden lauhdevesialtaiden tuntumasta, kuten vaikkapa Lievestuoreenjärveltä tai Äänekosken paperitehtaan sulista vesistä.
Tampereellakin merimetso talvehti jo 2000-luvun alkupuolella. Toisinaan ankarina talvina talvehtimisyritykset päätyivät surkeasti jäätymiseen järven jäälle.
Nykyisin tämän kalarosvona pidetyn mustan linnun elämä on helpompaa ja merimetsot saapuvat suurissakin parvissa ensimmäisten muuttolintujen joukossa jo maaliskuussa. Osa merimetsoista jää pesimään ja osa jatkaa matkaansa.
Merimetsot muuttavat auroissa ja jonoissa hanhien tapaan. Komeimmillaan muutto on Tornion seudulla, johon saapuu merimetsoja myös Ruotsin rannikkoa pitkin. Torniosta merimetsot matkaavat pohjoisille pesimäseuduille.
Nykyisin merimetsoja löytyy niin Ruotsin kuin Suomen lähes koko rannikolta. Ruotsin rannikolta saapuu Suomeen runsaasti myös muun muassa taivaanvuohia ja suokukkoja.
Merimetsojen muuton tarkkailu onnistuu parhaiten lintutornista ja kiikarit ovat hyvä apu tarkkailussa.
Paikalliset merimetsot jättävät Pohjois-Suomen kokonaan vasta vesistöiden jäädyttyä ja eteläisessä Suomessa merimetsoa näkyy paikoin jo läpi talven. Merimetson tulevaisuus näyttää valoisalta ja onneksi sen vainoaminen kalarosvona on vähentynyt.
