Tuhannet nuoret osallistuivat perjantaina 27.syyskuuta Suomen eri kaupungeissa kansainväliseen ilmastolakkoon, joka keräsi maailmalla useita satoja tuhansia osanottajia. Nuoret vaativat jälleen kerran aikuisia päättäjiä toteuttamaan kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Lapset ja nuoret eivät voi asiaa ratkaista. On kyse heidän tulevaisuudestaan, ja he tarvitset aikuisia kuulemaan ja auttamaan.
Näiden nuorten ilmastolakkoilijoiden kansainvälinen liike tulee jäämään historian kirjoihin ilmiönä, joka ravisteli päättäjiä muutokseen. Sama rooli on ollut nuorilla ennenkin, mutta nykyinen nuorisoliike hämmästyttää laajuudellaan ja vaikuttavuudellaan. Liikkeen laajuus lisää toivoa. Oma toiminta lisää toivoa.
Hannu Ruuska päätti kantaa aikuisena vastuunsa ja irvailee huolestuneille ilmastolakkoileville nuorille kirjoituksessaan (YU 2.10.2019). Tämä ehkä luo Hannulle ja hänen kaltaisilleen sedille toivoa siitä, että pään pitäminen edelleen puskassa ratkaisee kriisin, ja että hyökkäämällä nuoria vastaan he hiljenevät. En usko näin käyvän. Liike on pysäyttämätön.
Kuulun itse siihen joukkoon, jonka mukaan aikuisten tulisi ennakkotuomitsemisen sijaan selvittää ja aidosti kuunnella ilmastolakkoilevia nuoria: miksi lakkoillaan? Mikä viesti ilmastolakkoilijoilla ja mielenosoittajilla on?
Koululaisilta edellytetään läsnäoloa koulussa, mutta oppia voi myös toimimalla, muussakin oppimisympäristössä kuin koulun seinien sisäpuolella.
Sitä paitsi alati kiihtyvän ilmastonmuutoksen vuoksi opiskelu tulevaisuutta varten kyseenalaistetaan. Mitä järkeä, kun tulevaisuutta ei ehkä ole? Miksi opiskella, kun päättäjät eivät kuuntele oppineistoa. Sen sijaan, että päättäjän vaikuttamistyö nojautuisi tietoon, tieteeseen ja pitkäaikaiseen tutkimusnäyttöön, Suomessakin ilmastonmuutokseen ja sen vaatimiin toimiin suhtaudutaan vääriin ja vanhanaikaisiin uskomuksiin, oman lähi- ja etupiiriin lyhyentähtäimen voitontavoitteluun sekä jääräpäisiin ennakkoluuloihin perustuen.
Ilmaston lämpenemisen hillitseminen Pariisin sopimuksen mukaiseen keskimääräisesti 1,5 asteeseen tai edes 2 asteeseen vaatii kansallisia sekä kansainvälisiä päätöksiä ja paljon laajempia ilmastotoimia. Sitä nämä nuoret vaativat. Pelkillä kulutusvalinnoilla ei asiaa ratkaista, vaikka ne tärkeitä ovatkin.
Turhautuneet ja lakkoilevat nuoret kyseenalaistavat opiskelun, työn ja verojen maksamisen siksi, että he kokevat tulevaisuutensa varastetun. On mielestäni lapsellista syyllistää nuoria veroeurojen tuhlaamisesta, kun he haluavat vain saada aikuiset, päättäjät, ottamaan huomioon tiedenäytön ja torjumaan kaikin keinoin ilmaston lämpenemisen aiheuttamat uhat ihmiskunnalle ja ekosysteemille.
Olen samaa mieltä kuin ilmastoaktivisti Greta Thunberg, lasten ei pitäisi joutua tällaiseen tilanteeseen, maailman päättäjien ja muiden aikuisten tulisi käyttäytyä kuin aikuiset. Kuunnella tiedeyhteisöä ja toimia kunnianhimoisesti vähintäänkin Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Jenni Kiiskinen
kahden lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu, Ylöjärven vihreät
