25-vuotisjuhlakiertueellaan oleva laulaja-säveltäjä Petri Laaksonen sytytti rempseillä tulkinnoillaan satapäisen konserttiyleisönsä sunnuntai-iltana Ylöjärven kirkossa. Musiikin moniottelija tarjoili liki puolitoistatuntisen ohjelman, joka koostui miehen ikivihreistä sekä muutamasta raikkaaseen kuosiin uudistetusta ja täysin uudesta kappaleesta. Yleisö palkitsi taiteilijan voimakkailla aplodeilla ja bravo-huudoilla.
Taiteilija Petri Laaksonen on suorastaan ilmiö Suomen musiikkimaailmassa. Laaksonen erottuu artistirunsaudesta hyvin omaperäisellä tenoriäänellään ja jäljittelemättömillä lauluillaan. Muusikon kappaleet ovat melodisia ja kerronnallisia. Ne ovat kuin tiiviitä kertomuksia.
Säveltäjänä Laaksonen suosii yllätyksellistä ja monipolvista sävelkieltä. Mies nauttii selvästi siitä, kun hän saa soljuttaa ketterästi sormiansa flyygelin koskettimilla ja kuljettaa ääntänsä sävyisästi tasolta tasolle.
Oman lisämausteensa Laaksonen rapsauttaa konsertteihin lennokkailla juonnoillaan ja kappale-esittelyillään.
Laaksosen vahvuus on hänen ilmiömäinen taitonsa virittää tiivis yhteys itsensä ja kuulijoiden välille. Yleisö osallistuu, kannustaa ja elää kunkin kappaleen tunnemaailmassa.
Ylöjärven konsertissa Laaksosen mukana olivat huippuammattilaiset Petri Hatakka (kosketinsoittimet ja taustalaulu) sekä Jan Lindström (kitara ja taustalaulu). Kolmikon musisointi on iloista ja ehyttä. Heidän yhteistyönsä toimii.
Petri Laaksosella on tuhti pakki omia laulujaan. Tämä takaa sen, että artisti pystyy kokoamaan paljon hyvin erilaisia ohjelmistoja. 25-vuotisjuhlakonserttinsa anniksi hän on onnistunut taitavasti valitsemaan kattavan läpileikkauksen värikkäästä repertuaaristaan. Tarjolla on tuttua ja turvallista sekä uutta ja ravistelevaa.
Laaksonen on sovittanut nipun kappaleitaan uudelleen juuri tätä juhlakiertuettaan silmällä pitäen. Hän on antanut trubaduurimaisen asun Oot voimani mun -biisille, joka tunnetaan erityisesti Anna Erikssonin tulkintana. Laaksonen on duunannut myös vuoden 1987 räväkän euroviisunsa Sata salamaa 2010-luvun äänimaailmaan sopivaksi. Vicky Rostin tunnetuksi tekemä hitti sopii erinomaisesti myös säveltäjänsä tulkitsemaksi.
Turkka Malin riimitykseen pohjautuva Täällä Pohjantähden alla on Petri Laaksosen tavaramerkki. Suomalaiset ovat nostaneet laulun heti sen ilmestymisen jälkeen kansallisgalleriaan. Laaksonen aloitti Ylöjärven konserttinsa valloittamalla kuulijoidensa sydämet tällä rakastettavalla ikivihreällä.
Laaksonen nostatti yleisönsä kansallistunnetta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan valmistuneella Kaikista maailman maista -laulullaan. Tämä uutukainen kappale ruokkii terveellä tavalla katajaisen kansan itsetuntoa.
Hengellisen musiikin tekeminen on ollut kautta aikojen Laaksosen suvereenia kenttää. Suuren yleisön tarkasti tuntemat laulut ovat suurelta osin Anna-Mari Kaskisen kynästä. Juhlakonsertin hengellinen anti kuljetti yleisöä niin Mukulamessun kuin Tuomas-messun rikkaassa gentressä. Kaamoksen kansa vaeltaa kokosi sunnuntai-iltaisessa konsertissakin kirkkovieraat yhdeksi Jumalan perheeksi.
Laaksonen on tehnyt ansiokasta sävellystyötä kansallisrunoilijoidemme tuotannon parissa. Eino Leinon Meri kuutamolla on erinomainen esimerkki siitä, miten säveltäjänero saa mestarillisen kynäniekan tekstiin uusia ulottuvuuksia. Kaarlo Sarkian väkevä teksti Älä elämää pelkää on musiikin kiellä kuin koskettavin saarna.
Laaksosen musiikissa elämä ja kuolema lyövät kättä toisilleen. Äidin ja pikkuveljen poismeno ovat haastaneet häntä tekemään surutyötä hoitavin sävelin. Niitä hän on löytänyt muun muassa Sirkka-Liisa Laaksosen muistoksi syntyneeseen In Memoriam – karjalaiselle äidilleni -teokseen.
Laaksonen kuvailee itseään laulun lyömäksi musiikin moniottelijaksi. Nöyrä taiteilija toivoo, että hän saisi laulaa tulevaisuudessakin vastaanottavaisille yleisöille. Päivän selvää on, ettei yleisö unohda tai hylkää tätä ilopilleriä.
Myös suomalaisten tuntoja tulkitsevalle säveltäjälle on aina sijansa.
