Eduskunnan syysistuntokausi on käynnistynyt viime vaalikauden alkuun verrattuna erittäin rauhalliseen tahtiin. Rinteen hallitus on antanut syyskuun loppuun mennessä eduskunnalle vain 18 esitystä. Vaikka vauhti kiihtyneekin kauden edetessä, on tilanne melko poikkeuksellinen.
Neljä vuotta sitten tahti oli huomattavasti ripeämpi, eikä samanlaista tyhjäkäyntiä esiintynyt. Syyskuun 2015 loppuun mennessä oli eduskuntaan saapunut 45 Sipilän hallituksen esitystä. Silloinen hallitus tosin peruutti myöhemmin varsin aiheellisesti osan niistä. Useampikin esitys olisi saanut vaipua unohduksiin.
Eduskunta on ehtinyt aloittaa syksyllä kuuden sille luovutetun kansalaisaloitteen käsittelyn. Niihin lukeutuu muun muassa yli 118 000 allekirjoitusta kerännyt aloite, jossa vaaditaan seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttamista ja karkottamista.
Ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosina tuntuvasti. Poliisihallituksen tilasto kertoo Suomessa ilmoitetun vuonna 2018 noin 3800 seksuaalirikosta. Määrä oli noin 15 prosenttia edellisvuotta suurempi. Saman tilaston mukaan noin neljäsosaa niistä epäiltiin ulkomaalaisten tekemiksi. Pääkaupungissa ilmoitetut seksuaalirikokset lisääntyivät vuodessa noin 48 prosenttia. Koko maan seksuaalirikosilmoitusten määrä jatkoi nopeaa kasvuaan alkuvuonna 2019.
Seksuaalirikostilastojen synkkenemisen syitä arvioitaessa vedotaan helposti ilmoituskynnyksen alentumiseen. Tilastojen hurja muutostahti viittaa kuitenkin vahvasti ongelman todelliseen pahenemiseen. Järisyttävään ilmiöön on puututtava määrätietoisin ja järein ottein. Muiden toimien ohella tarvitaan seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistusten merkittävää koventamista ja erityisesti niiden alarajojen selkeää nostoa.
Eduskunta keskusteli syyskuun viimeisellä viikolla myös kansalaisaloitteesta, jossa edellytetään puuttumista lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin ja kiusaamiseen alakoulussa. Kiusaamiseen puuttumisesta on säädöksiä jo nykylaissa, mutta laki ei läheskään aina toteudu käytännössä. Esimerkiksi netissä tapahtuva kiusaaminen on yleistynyt nopeasti, mutta jää valitettavan usein aikuisilta huomaamatta.
Koulukiusatuksi joutumisen jäljet näkyvät vuosikausia koulunkäynnin päättymisen jälkeenkin. Opettajille ja rehtoreille on annettava nykyistä enemmän keinoja ja samalla vastuuta puuttua kaikkiin havaitsemiinsa koulukiusaamisen muotoihin. Myös erityisopetuksen lisääntyminen voisi vähentää häiriökäyttäytymistä.
Hallitus vastaa lokakuun alussa vaalikauden ensimmäiseen välikysymykseen, joka koskee Rinteen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Perussuomalaiset jakavat huolen hallituksen talouslinjausten konkretian puutteesta, mutta eivät yhdy kokoomuksen esittämiin työperäisen maahanmuuton lisäämisvaateisiin. Veronmaksajille erityisen kalliiksi koituu ulkomaisen työvoiman maahantulo sellaisiin matalien osaamisvaatimusten työtehtäviin, joista maksettavaa palkkaa yhteiskunta joutuu täydentämään jatkuvilla tulonsiirroilla.
Ulkomaisen työvoiman määrän kasvattamisen sijaan tarvitaan suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia toimia. Tärkeimpiin niistä kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa. Asian tärkeys on ymmärretty Ylöjärvellä, jossa suunnitellaan parhaillaan kunnallisveroprosentin pienimuotoista alentamista. Toivottavasti valtuusto päätyy tähän ratkaisuun marraskuun talousarviokokouksessaan.
