Kalle Kaiharista ja presidentti Urho Kekkosesta on julkaistu kirja ”Kaihari & Kekkonen”. Syynä kirjaan on heidän välisensä kirjeenvaihto, joka löytyi reilu vuosi sitten.
Kalle Kaihari ja Urho Kekkonen olivat laajassa kirjeenvaihdossa. Tämä ennestään tuntematon laaja kirjeenvaihto löytyi reilu vuosi sitten. Mukana oli yhteensä yli 200 korttia ja kirjettä.
Löytö aikaansai sen, että Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön ja Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön hallitukset halusivat julkistaa aineistosta kirjan. Kirjan kirjoitti tietokirjailija Kalle Virtapohja.
Kirjan nimi on Kaihari & Kekkonen – ystävyyttä, urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä.
Kirja julkaistiin lauantaina 21.9. Kaiharin 120-vuotisjuhlissa UKK-instituutilla Tampereella.
Urheilu, politiikka ja Tampere toistuivat Urho Kekkosen kirjeissä Kalle Kaiharille
Kauppaneuvos Kalle Kaiharin (1899–1989) tarina on suomalainen versio amerikkalaisesta unelmasta, jossa noustaan ryysyistä rikkauksiin. Kallen kohdalla tarinasta tekee ainutlaatuisen ystävystyminen Urho Kekkosen (1900–1986) kanssa.
Heistä tuli luottoystäviä, suorastaan luottoveljiä. Toisesta tuli varakas kauppias ja toisesta tasavallan presidentti.
Suomen historiaa tunteville Kaiharin ja Kekkosen ystävyys on suuri ihmettelyn aihe. Sisällissodassa hävinneiden puolella taistellut ja vankileirille joutunut punikki ja Haminassa teloitusryhmää johtanut lahtari ystävystyivät vain muutaman vuoden kuluttua sodan päättymisestä.
Heidän ystävyytensä kesti yli kuusi vuosikymmentä presidentti Kekkosen kuolemaan asti.
Kaiharin ja Kekkosen ystävyydestä kertovat Kalle Kaiharin tallettamat Urho Kekkosen kirjeet ja kortit, joita on yli 200. Urheilu, politiikka ja Tampere olivat ne kolme teemaa, jotka toistuvat kirjeissä. Uutuuskirjassa kerrotaan, kuka oli Kalle Kaihari, presidentti Kekkosen hyvä veli.
Vankileiriltä pennittömänä
Kalle Kaihari palasi vankileiriltä pennittömänä loppukesällä 1918. Punikkina hänet potkittiin pois työmailta.
Sen jälkeen hänelle tuli aikaa palata jo ennen sisällissotaa oppimansa pelin eli biljardin pariin. Biljardia pelattiin tupakansavuisissa baareissa rahasta.
Kun jotkut lääkärit eivät pystyneetkään maksamaan Kallelle tappioitaan, he kirjoittivat menettämänsä summan edestä pirtureseptejä. Niillä oli kieltolain Suomessa suuri taloudellinen arvo. Kallesta tuli tällä tavalla ikään kuin kunniallinen pirtukauppias, sillä ei kai lääkärin kirjoittamaa pirtureseptiä kukaan voinut paheksua.
Kalle Kaihari ei koskaan ollut minkään puolueen jäsen.
Hänen siskonsa Anni Flinck oli sen sijaan SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, joten Kalleakin epäiltiin demariksi. Toisaalta ystävyys maalaisliittolaisen Kekkosen kanssa antoi aihetta epäillä Kaihariakin maalaisliittolaiseksi. Ja isänmaallisena kauppiaana Kallea pidettiin joissakin piireissä myös oikeistolaisena. Sen verran Kaihari oli itse mukana politiikassa, että hän teki kovasti töitä nostaakseen ystävänsä Urho Kekkosen presidentiksi.
Politiikka ei kuitenkaan ollut Kallea varten. Hän pelasi aivan omaa peliään. Kun Kekkonen tarjosi Kaiharille ministerin salkkua, hän kieltäytyi.
Kaihari jätti muistomerkkejä
Kalle Kaihari jätti monta muistomerkkiä Tampereelle. Jopa Hakametsän jäähallin paikka oli Kaiharin oivallus. Kallen persoona oli pelissä, kun Pyynikin uimahallia, Ratinan stadionia, Näsihallin tennishallia sekä sen alakerrassa aikoinaan ollutta keilahallia rakennettiin.
Myös Kisapirtti, eli aikanaan Tampereen Hiihtoseuralle rakennettu komea hiihtomaja, sekä Tampereen Pyrinnön leirikeskus, ”Pikku-Vierumäki”, muistuttavat edelleen, millaista jälkeä Kalle Kaihari sai Tampereen urheiluelämässä aikaan.
Kaiharin merkittävin saavutus on Asevelikylän rakentaminen. Kallella oli avainrooli ensimmäisen talon lahjoittajana ja uutterana talkoolaisena. Rakentaminen alkoi vuonna 1941, ja tasavallan presidentti Risto Ryti vihki kylän virallisesti vuonna 1943.
Yliopistossakin näpit pelissä
Kun Tampereelle piti saada yliopisto, kaupunginjohtaja Erkki Lindfors käytti Kaiharia kaupungin epävirallisena lähettiläänä Kekkosen suuntaan. Kiitoksena yliopistolle tekemistään palveluksista kauppaneuvos Kalle Kaiharista tehtiin kunniatohtori vuonna 1980.
Joidenkin silmissä jopa Asevelikylää merkittävämmäksi saavutukseksi nousee UKK-instituutin rakentaminen Tampereelle 1980-luvun alussa.
Hanke joutui vastatuuleen tasavallan presidentti Urho Kekkosen jäätyä ensin sairauslomalle ja erottua presidentin virasta vähän myöhemmin. Kauppaneuvos Kalle Kaihari ei kuitenkaan missään vaiheessa luovuttanut. Ei luovuttanut myöskään kaupunginjohtaja Pekka Paavola. Yhdessä he veivät rakennushankkeen maaliin vuonna 1984.
Loistava seiväshyppääjä
Kaiharin urheiluharrastus oli intensiivistä ja hyvin vaihtelevaa. Hän oli yksi Suomen parhaista seiväshyppääjistä 1920-luvulla, yksi TUL:n parhaista pikaluistelijoista 1930-luvun alussa, yksi suomalaisen alppihiihdon pioneereista sekä yksi tamperelaisen tenniksen pioneereista 1930 luvulla.
Hän oli myös yksi Tampereen parhaista keilaajista 1940-luvulla. Lisäksi Kaihari osallistui nuorempana innokkaasti autokilpailuihin, sekä hölkkäsi ja harrasti maastohiihtoa vielä ikämiehenä.
Lahjoittaminen oli Kalle Kaiharille hyvin tyypillinen tapa luoda ja ylläpitää kontakteja. Hän lahjoitti ensimmäiset palkintonsa jo 1920-luvulla.
1930-luvulla hän kiihotti lahjoituskellollaan suomalaisia mailereita ennätysjahtiin. 1940-luvulla hänestä tuli Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja, jonka kaudella Pyrintö voitti yleisurheilussa kuusi kertaa peräkkäin Kalevan maljan. Samaan aikaan, kun Kaihari johti SVUL:n alaista Tampereen Pyrintöä, hän teki lahjoituksia TUL:n seuralle Tampereen Yritykselle.
Kaihari rakasti kulttuuria
Kalle Kaiharin perintöä vaalii Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö. Parhaiten se tunnetaan Vuoden urheilijan Kultaisesta kiekosta. Lisäksi se tukee vuosittain taloudellisesti noin 50 tamperelaista urheilijaa.
Kalle Kaihari rakasti kulttuuria. Hän teki lahjoituksia Tampereen Työväenteatterille, pelasti Lauri Viidan kotitalon Pispalassa ja perusti nimeään kantavan kulttuurisäätiön.
Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö jakaa Kallen päivänä vuosittain kulttuuripalkinnon ja tukee Tampereella joka toinen vuosi järjestettävää kansainvälistä yhtyelaulukilpailua.
(Juttu sisältää runsaasti lyhennelmää Kalle Virtapohjan kirjasta Kaihari & Kekkonen)
