Voimapyöriä on lojunut kuntosalien lattioilla jo ainakin parikymmentä vuotta, suurimman osan ajasta käyttämättöminä. Voimapyörään kannattaisi kuitenkin tarttua, sillä se on poikkeuksellisen monipuolinen väline keskivartalon ja yläkropan treenaamiseen, personal trainereita kouluttava, itsekin PT:n työtä tekevä Andy Henricson liikunta- ja hyvinvointialan koulutusyritys Trainer4You:sta kertoo.
– Voimapyörä haastaa isoa osaa vartalosta. Vatsalihakset ovat isossa roolissa, mutta myös selkärankaa sekä olkaniveltä ympäröivät lihakset, yläselkä, ojentajat ja lonkan koukistajat joutuvat voimapyörällä treenatessa koville, Henricson listaa.
Voimapyörän jäämistä salin lattialle pyörimään saattaa selittää juuri sen monipuolisuus. Voimapyörä ei ole mikään helppo laite vaan äärimmäisen raskas. Laitteen välttelyä voi selittää myös parikymmentä vuotta sitten käyty keskustelu laitteen käytön riskeistä.
– Mikä tahansa liike kuntosalilla sisältää riskejä, jos se tehdään väärin. Voimapyörän yleisimmät riskit ovat alaselän kipeytyminen ja olkapäälle sekä lapaseudulle aiheutuvat vammat. Molemmat voi siis välttää, kun harjoittelee voimapyörällä oikein, Henricson tähdentää.
Alaselän kipeytyminen on seurausta siitä, että selkä päästetään liian notkolle voimapyörällä treenatessa. Tämä on helppo välttää tarkkailemalla selän liikerataa. Jos suoritustapa on kuitenkin väärä, selän lihasten kipeytyminen on merkki vaihtaa treeniasentoa, jo kauan ennen kuin mitään pysyvää vahinkoa ehtii syntyä. Olkapään seudun vammat saattavat syntyä nopeastikin. Se edellyttää, että olkaniveltä ympäröivien lihasten tuki pettää treenin aikana.
– Tosi monella on olkanivel jäykistynyt ja olkapäät liian edessä, jolloin koko hartiarengas ei toimi. Olkanivel on selkää herkempi vaurioille, koska se on niin paljon monimutkaisempi rakenteeltaan.
Vammat vältetään treenaamalla oikein. Voimapyörällä harjoittelu aloitetaan pienestä. Tärkeintä on malttaa treenata itselleen sopivalla liikeradalla. Napaa ei tarvitse saada lattiaan ensimmäisellä kerralla. Liikerataa kasvatetaan pikkuhiljaa sen mukaan, mitä keho kertoo.
– Tärkeää on keskittyä tekniikkaan. Kehon painolla tehtävässä treenissä ei käytetä painoja, joten moni ei näe liikkeen riskejä. Painoa on silti reilusti ja todella moni lihasryhmä on työssä mukana. Voimapyörää ei pitäisi jättää treenin viimeiseksi liikkeeksi, joka heitetään väsyneenä jotenkuten läpi, Henricson neuvoo.
Vaikka voimapyörä on hyvä ja monipuolinen laite, se ei yksinään riitä. Vaikka liike treenaa esimerkiksi syviä vatsalihaksia, ei pinnallisia eikä vinoja vatsalihaksia voi sen varjolla jättää pois saliohjelmasta. Vatsarutistuksia, jalkojen nostoja ja kiertoja tarvitaan silti. Kehossa kaikentyyppisillä vatsalihaksilla on oma tehtävänsä, eikä näkyviä vatsalihaksia treenata vain sixpack mielessä.
–Kaikkia vatsalihaksia tarvitaan. Pinnallisten vatsalihasten treenaamisen voi luulla olevan pelkkä muotijuttu, mutta todellisuudessa esimerkiksi kadulla liukastuessa ei ole väliä sillä, miten hyvin sisäiset vatsalihakset voivat, jos ei ole pinnallisia vatsalihaksia korjaamassa liikettä ja estämässä kaatumista, Henricson kertoo vain yhden esimerkin.
Vaikka voimapyörä siis on monipuolinen ja liian vähälle käytölle jätetty laite, ei se ole mikään ihmeentekijä kuten ei lankkukaan. Tärkeintä treenissä on käyttää kuntosalin tarjontaa monipuolisesti. Ennen treenaamisen aloittamista kannattaa miettiä, mitä kuntosaliharjoittelusta haluaa saada irti ja millaisia metodeita siihen tarvitaan.
– Jos on epävarma, kannattaa pyytää ammattilaisen apua. Harva paikkaa hampaitaankaan itse, samoin kuntaharjoittelussakin kannattaa turvautua ammattiapuun. Se on avain nousujohteiseen treeniin, Henricson päättää.
TEEMATUOTANTO, JARNO KESKINEN
