Ylöjärven pohjoisosista löytyy pieni lampien keskittymä, joka muodostuu neljästä varsin luonnontilaisesta lammesta. Alue sijaitsee Kurussa Liesijärven ja Vehmaanperän välissä valtion mailla.
Kahden pienen Valkolammin vieressä sijaitsevat Housulammi ja Kaakkolammi. Vaikka lampien ympäristössä on tehty hakkuita on alueen erämainen ja koskematon tunnelma säilynyt hyvin. Lampien reunametsät ovat paikoin luonnontilaisia. Rannoilta löytyy
hopeakylkisiä keloja, pökkelöitä ja maapuitakin. Puusto on paikoin yli satavuotiasta. Ojitukset ovat olleet vähäisiä ja lammet ovat melko luonnontilaisia.
Matalat ja pienet lammet ovat herkkiä muutoksille. Soiden ja metsien ojitukset vaikuttavat nopeasti niin vedenlaatuun kuin kasvistoonkin. Ojitusten jälkeen soistuneen lammen luhdat ja rämeet metsittyvät nopeasti. Metsäkasvillisuus etenee tällöin
nopeasti suolammen rantaan asti.
Muun muassa Housulammin rannoilla kasvaa runsaasti suokasvillisuutta. Hyllyvillä luhtarannoilla on muun muassa vehkaa, raatetta, saroja, karpaloa, rahkasammalia ja niin edelleen. Hapanvetiset lammet kasvavat yleensä hiljalleen pinnanmyötäisesti umpeen.
Vaikka Suomessa on satoja tuhansia lampia ja järviä, ne ovat varsin matalia. Mataluutta kuvastaa se, että joissakin laskelmissa Suomen noin 10–15 suurimman järven vesimäärä mahtuisi Ruotsin Vätterniin.
Syyskuun puolivälissä lähes kaikki lampien pesivät muuttolinnut ovat jo muuttomatkalla. Loppusyksyn yöpakkasien kypsyttämät karpalot tosin kelpaavat vielä lokakuussakin viimeisille kurjille ja hanhille, jotka pysähtyvät lammille lepäilemään. Lähisoilla pesivät kuovi ja kapustarinta ovat myös persoja karpaloille.
Viime vuosikymmeninä pienet suolammet ovat tulleet entistä tärkeämmiksi muun muassa kurjille. Suurien soiden hävittyä eteläisestä Suomesta ovat kurjet joutuneet pesimään entistä enemmän pienien lampien hyllyvillä luhtarannoilla. Kurunkin pienillä lammilla tapaa usein kurjen ja myös laulujoutsenen.
Kesäisin pienillä lammilla riittää säpinää, sillä laulujoutsenella voi olla seitsemänkin poikasta. Paikkalinnut, kuten talitiaiset aloittavat valmistautumisen talveen jo keväällä ja munivat vielä lumien ollessa maassa. Poikueita voi olla useampi kesässä ja emojen on ehdittävä vahvistua talveksi. Metsätiaiset aloittavat ravinnon varastoinnin jo syyskuussa.
Pienellä ruskeavetisellä lammella ei menesty juuri muut kalalajit kuin ahven. Sitä mukaan kuin pintavedet kylmenevät siirtyvät ahvenet lähemmäksi lammen pohjaan, jossa vesi on talvella hieman lämpöisempää.
Lampien pienet ahvenet aloittavat usein kutunsa jo heti jäiden lähdettyä, kun taas suurien järvien ahvenkörrit saattavat kutea vasta kesäkuun lopullakin vesien lämmettyä tarpeeksi.
Joillakin suolammilla tavataan myös ruutanaa. Sekä ahven, että ruutana ovat sopeutuneet karuihin oloihin. Usein niiden suolammet jäätyvät lähes pohjamutia myöten.
Valko- ja Housulammit ovat mainio kesäinen retkikohde. Edellä mainittujen lintulajien lisäksi alueella pesii muun muassa valkoviklo, metsäviklo, leppälintu, pikkulepinkäinen, palokärki, pyy, teeri ja monta muuta lintulajia. Viklot saattavat pesiä kaukanakin itse lammista, mutta tuovat poikueensa niille ruokailemaan.
