Ylöjärveläissyntyinen Sanni Peltonen kävi luennoimassa yläkoululaisille ja lukiolaisille, miksi ruotsin kielen opiskelu kannattaa.
26-vuotias Peltonen on yksi Kielilähettiläät-projektin lähettiläistä, jotka kiertävät kotipaikkakunnillaan kertomassa siitä, miten toinen kotimainen kieli on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Peltoselle ruotsin kielestä tuli kiinnostava vasta lukiossa, jota ennen ruotsi oli hänelle vain oppiaine muiden joukossa.
– Olen tykännyt aina enemmän numeroista enkä joutunut käyttämään ruotsin kieltä arjessani. Lukiossa kuitenkin huomasin, että ruotsin kielen oppiminen on kiinnostavaa ja melko helppoa. Lukion aikana meillä oli myös kieliprojekti, jonka puitteissa kävimme Pietarsaaren lukiossa vierailemassa, vahantalaissyntyinen Peltonen muistelee.
Åbo Akedemiin ensiyrittämällä
Lopulta Peltonen kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa laudaturin keskipitkästä ruotsista. Samana keväänä hän mietti, mihin hän hakeutuisi jatko-opiskelemaan.
– Päädyin hakemaan kauppakorkeakouluun Åbo Akademiin, koska ajattelin, että ruotsinkielinen opiskelu toisi opiskelemaani alaan uusia näkökulmia ja samalla oppisin kielen hyvin.
Haku tuotti tulosta ja Peltonen pääsikin Turkuun opiskelemaan ensiyrittämällä. Hyvistä pohjatiedoistaan huolimatta ruotsin kielellä opiskelu oli hänelle aluksi haasteellista.
– Pahinta oli alussa se, etten uskaltanut puhua enkä tiennyt, miten jotkut asiat pitäisi sanoa. Mutta koska ruotsia oli pakko puhua ja kirjoittaa, niin melko nopeasti se alkoi sujua. Opiskelun alkuajoista ei siis jäänyt traumoja, hän nauraa.
Ruotsista on etua työelämässä
Peltonen valmistui Åbo Akademista maisterin paperein vuonna 2018. Hän asuu edelleen Turussa, jossa työskentelee asiantuntijaorganisaatiossa tilintarkastuspuolella. Työkielenään hän käyttää ruotsia.
– Siitä on hirveästi hyötyä, että pystyn palvelemaan esimerkiksi saaristossa asuvia asiakkaitani heidän omalla äidinkielellään, enkä englanniksi. Osa työkavereistani on myös ruotsinkielisiä, joten heidän kanssaan puhun ruotsiksi.
Peltosen mukaan Ylöjärven kouluvierailulla erityisesti yläkouluikäiset kyseenalaistivat ensin ruotsin kielen tarpeellisuuden. Elävänä esimerkkinä hän pystyi kuitenkin perustelemaan koululaisille, että Suomessa oikeasti tarvitaan vielä ruotsin kielen osaajia.
