Pirkanmaan palkinnon saajat tulostivat ensimmäisenä maailmassa elävistä soluista 3D-tulostimella silmän sarveiskalvon – pääministeri Antti Rinne kiitteli maakunnan lukioiden perustamaa eurooppalaisten yhteistyökoulujen ja opiskelijavaihdon verkostoa

01.09.2019 23:40

Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö vastaanottivat sunnuntai-iltana vuoden 2019 Pirkanmaan palkinnon. He saivat tunnustuksensa merkittävistä lääketiteellisistä innovaatioistaan, kuten silmän sarveiskalvon tulostamisesta elävistä soluista 3D-biotulostimella ensimmäisenä maailmassa. (Kuva: Rami Marjamäki)
Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö vastaanottivat sunnuntai-iltana vuoden 2019 Pirkanmaan palkinnon. He saivat tunnustuksensa merkittävistä lääketiteellisistä innovaatioistaan, kuten silmän sarveiskalvon tulostamisesta elävistä soluista 3D-biotulostimella ensimmäisenä maailmassa. (Kuva: Rami Marjamäki)

Pirkan päivän kutsuvieraat odottivat kovasti tämänkertaisien Pirkanmaan palkinnon saajien nimiä sekä pääministeri Antti Rinteen (sd.) puhetta. Valkohäntä-teoksen pokkasivat Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö. Tamperelaisten pettymykseksi Rinne ei maininnut sanaakaan maakunnan ajamasta kärkihankkeesta, Tampereen ja Helsingin välisestä kolmosraiteesta eli tunnin junayhteydestä.

Jo 12. kerran jaettu Pirkanmaan palkinto meni yliopistomaailmaan.

Taiteilija Markku Salon valmistaman Valkohäntä-veistoksen pokkasivat Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö.

Palkinnon perusteena ovat kaksikon merkittävät lääketieteelliset innovaatiot. Sellainen on esimerkiksi silmän sarveiskalvon tulostaminen elävistä soluista 3D-biotulostimella ensimmäisenä maailmassa.

Huomionosoituksen luovuttivat maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedusta Sofia Vikman (kok.), maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) sekä maakuntajohtaja Esa Halme.

Pirkanmaalaisille lukioille tunnustusta

Pirkan päivän satapäinen yleisö olisi halunnut kuulla pääministeriltä Antti Rinteeltä (sd.) uutisia pääradan kehittämisestä. Kuulijat pettyivät, kun juhlapuheessa ei ollut mainintaakaan kolmosraiteesta eli Tampereen ja Helsingin välisestä tunnin junayhteydestä.

Pirkanmaan liiton isännöimän juhlan pääpuhuja jätti kuulijansa kylmäksi, sillä Rinne ei nostanut millään tavalla esille maakunnassa kolmen viime vuoden aikana tehtyä esimerkillistä maakuntavalmistelua. Sote-uudistuksesta ei saatu minkäänlaisia tulevaisuuden askelmerkkejä.

Rinne kiitteli vuolaasti saamaansa kutsua Pirkan päivän vieraaksi.

Pääministeri luonnehti mäntsäläisyyttään ja eurooppalaisuuttaan.

– Olin ylpeä, kun kuulin siitä, miten vaikkapa pirkanmaalaiset lukiot ovat itse perustaneet eurooppalaisten yhteistyökoulujen ja opiskelijavaihdon verkoston, jossa on mukana jo 12 maata. Se, että Ylöjärven, Valkeakosken, Pälkäneen, Nokian, Kangasalan jaLempäälän lukiolaiset pääsevät hetkeksi opiskelemaan Ranskaan, Unkariin, Italiaan tai muualle Eurooppaan, on käytännön eurooppalaisuutta, jota kaivataan, Rinne kehui.

Pääministeri nosti esille ilmaston lämpenemisen haasteet.

Juhlapuhuja tarttui Euroopan hiipuneeseen talouskasvuun. Sen seurauksiksi hän listasi työttömyyden ja eriarvoistumisen lisääntymisen. Alavireinen talouskehitys luo myös kasvualustaa populismille ja ääriajattelulle.

– EU:n ytimessä olevia arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa on haastettu, Rinne tarkensi.

Sofia Vikman: ”Pääradalle suunnittelurahaa”

– Nyt kun pääministerikin on paikalla, niin haluamme lähettää vahvan viestin hallitukselle myös siitä, että syyskuun budjettiriihessä on pääradalle osoitettava riittävä suunnittelumääräraha, joka mahdollistaa pikaisen EU-rahoituksen hakemisen ja ripeän etenemisen varsinaiseen rakentamiseen, Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman vaati.

Hän perusteli kantaansa sillä, että yhä kasvavilla liikennemäärillään päärata on isojen raidehankkeiden joukossa merkitykseltään aivan omassa luokassaan Suomessa.

– Pääradan kapasiteetti ei riitä nykyisiin, saati tuleviin tarpeisiin. Myös ilmastotavoitteet edellyttävät hyviä raideyhteyksiä, Vikman perusteli.

– Viivyttely pääradan kuntoon laittamisessa käy kalliiksi, jos EU-rahoitus päästetään ohi suun. Aikaa tai syytä viivyttelyyn ei ole, kokoomusvaikuttaja muistutti.