Liikunnalla, sosiaalisella kanssakäymisellä ja muistiharjoituksilla on tiedetty pitkään olevan suuria terveyshyötyjä aivoille. Aivo-kehojumppa neuvoo myös aikuisia leikkimään osana arkirutiinia, jotta pääkoppa pysyy virkeänä.
Arkielämä menee monella tuttuja rutiineja noudattaen. Töihin ajetaan aina samaa reittiä, ruokaostoksilla käydään joka viikko tutussa kaupassa ja hampaat harjataan iltaisin tietyllä kädellä. Jos tällaisessa käytössä olevat aivot olisivat auto, olisivat ne automaattivaihteinen ajopeli, jonka ajamista kuski ei sen kummemmin pohdi.
Pienillä ja yksinkertaisilla harjoituksilla aivot saa kuitenkin nopeasti hereille horroksesta. Tanssipedagogi ja ylöjärveläisen Tanssikoulu Sahiran perustaja Katja-Marika Mäkinen neuvoo kaiken ikäisiä ottamaan aivoja treenaavan aivo-kehojumpan osaksi arkea.
– Teemme harjoitteita oman lapseni kanssa ennen matikan tehtäviä, ja monet tanssiopiskelijani ovat kertoneet sisäistäneensä vaativat liikesarjat helpommin, kun ennen opettelua olemme tehneet harjoitteita tunnilla, kertoo nainen innoissaan.
Leikkisillä harjoituksilla ikään kuin herätetään aivot ja kannustetaan niitä etsimään uusia ratoja. Yksinkertaiset, tavallisesta käytöksestä poikkeavat kehon ja mielen harjoitukset haastavat aivot, ja aivot pitävät tästä. Tarkoituksena on synnyttää oivaltamisen tuntemuksia ja korottaa vireystilaa.
– Aivo-kehojumpan harjoitukset edistävät sekä oppimista että aivojen terveyttä pitkällä tähtäimellä. Päivittäiset harjoitteet olisivat paras huoltokeino aivojen terveydelle, mutta satunnaisellakin treenillä on mahdollista ylläpitää niiden hyvinvointia, kertoo Mäkinen.
Parhaat aivotreenit yhdistävät musiikkia, liikettä ja sosiaalista kanssakäymistä
Moni harjoittaa muistiaan ja ajatteluaan sudokujen tai ristisanatehtävien avulla. Aivoterveyteen suoraan yhteydessä olevia päätekijöitä on kuitenkin kolme, jotka kaikki huomioidaan aivo-kehojumpan harjoituksissa.
Mieluisan musiikin kuuntelemisella on tunnetusti piristävä vaikutus. Rytmi ja sävelet herättävät aivojen musiikki-impulssin, joka ruokkii luovuutta. Aivojen tärmätreenien tulisi sisältää musiikin lisäksi sosiaalista kanssakäymistä esimerkiksi parin tai ryhmän kanssa tehtävillä harjoituksilla.
Tärkeintä aivo-kehojumpassa on kuitenkin liike ja aistien tavallisesta poikkeava käyttö. Treenin tarkoituksena ei ole opetella askelsarjaa, vaan lisätä aivoverenkiertoa ja ajaa aivot ulos niille tyypillisiltä kulkuradoilta.
Samaa asiaa ajaa esimerkiksi lasten kanssa pidetty leikkihetki tai hassuttelutuokio. Harva aikuinen heittäytyy leikkimään arkielämässään, mutta leikissä ovat kaikki tarvittavat elementit läsnä. Pääasia on, että kehoa käytetään leikillisesti täysin erilailla totutusta.
– Ensimmäisen ikävuosiemme aikana harjoittelemme uusia liikeratoja ja haastamme aivojamme kasvattamaan uusia polkuja hermostoon. Aikuisiällä kehoa käytetään sitten suurilta osin vain seisomiseen ja istumiseen, kuvailee Mäkinen ikääntyvien aivojen vireystilan laskua.
Yksinkertaisilla aisti- ja liikeharjoituksilla saa kuitenkin ihmeitä aikaan aivojen vireystilassa. Kokeilimme Ylöjärven Uutisten toimituksessa iltapäivän viriketuokiota.
Ylöjärven Uutiset kokeili aivo-kehojumppaa lääkkeeksi iltapäiväväsymykseen
Laitamme musiikin päälle, otamme kengät ja sukat pois ja aloitamme harjoituksen liikuttelemalla kehomme eri osia. Aluksi vain oikeaa puolta, sitten vasenta, sen jälkeen yläkroppaa ja lopuksi vielä jalkoja. Kun keho on saatu hereille, teemme muutamat ristiliikkeet. Tuomalla eri puolen jalkoja ja käsiä yhteen on tarkoitus herättää aivot, sillä liikerata ei ole niille normaali.
Kun olemme saaneet veren kiertämään, istumme pöydän ääreen. Mäkinen kaivaa laukustaan erilaisia tarvikkeita: kankaita, lasten eläinpalikoita ja puuhelmiä. Miten näillä voidaan työstää aivoja?
– Aistien käyttö arkirutiineista poikkeavalla tavalla on hyödyllistä, mutta myös hauskaa. Aikuiset heittäytyvät kokeilemaan uusia asioita aika harvoin, ja ohjatussa ympäristössä itselleen on helpompi antaa lupa olla hetken aikaa lapsi, selittää Mäkinen.
Silmät kiinni palikkapareja etsiessä todellakin herää oivalluksia. Tämähän on haastavaa. Näköaisti on todella hallitseva, eikä tunnustelu ole luontevaa. Kuinka pärjään, jos sokeudun? Tästä aivo-kehojumpassa onkin kysymys, uusista oivalluksista.
Hupsutellessa myös ryhmädynamiikka kehittyy. Kävelytämme toisiamme silmät kiinni ja kisaamme siitä, kuka löytää helmille parit silmät kiinni. Näihin harjoituksiin ei tosiaankaan vaadita kovaa fyysistä kuntoa tai kehonhallintaa, vain hieman heittäytymistä.
Aivotreenien jälkeisellä kahvitauolla syntyvät keskustelut ovat tavanomaista lennokkaampia ja vireämpiä. Pohdimme myös syvällisiä. Kirjoittamiseenkin on helpompi keskittyä iltapäivällä. En tiedä, johtuuko tämä jumpasta, mutta ei siitä ainakaan haittaa ollut.
Pienillä harjoitteilla saa ihmeitä aikaan – Mäkinen kannustaa aivojen päivittäiseen virittelyyn
Mäkinen aloittaa syksyllä aivo-kehojumppatunnit, joilla kuka vain voi harjoittaa päätänsä. Vaikka tanssi, musiikki ja teatteri ovat sellaisinaan hyväksi aivoterveydelle, ei Pirkanmaalla ole vielä suoraan aivoihin keskittyviä harrasteryhmiä kuin vasta muistisairaille. Tässä vaiheessa treenaus on kuitenkin jo myöhäistä.
Tunneilla osallistuja pääsee tekemään aivotyöskentelyä yksinkertaisten liikkeiden ja yhdessäololla avulla. Tunti alkaa brain dancella -tekniikalla, jolla aivot herätetään uuteen moodiin. Kehon ja vireyden herättyä ryhmä tekee yhdessä helppoja aistiharjoitteita, ja lopuksi aivot rentoutetaan.
Aivo-kehojumppaa suositellaan ennen kaikkea niille, joiden suvussa on perinnöllistä taipumusta muistisairauksille, mutta kaikki hyötyvät siitä. Jokaisen on myös pienen perehtymisen jälkeen mahdollista ujuttaa aivojumppakeinoja jokapäiväiseen rutiiniinsa.
– Yksi esimerkki on iltatoimien aikaan hampaiden harjaaminen eri kädellä totutusta tai suihkun jälkeen pyyhkeen kääriminen ympärilleen normaalista poikkeavalla tavalla. Vain luovuus on tässä rajana, luettelee Mäkinen.
Tärkeintä on, että aivot laittaa tekemään jotain outoa.
