Monessa muussa maassa mies ratsailla on aivan tavallinen näky, mutta Suomessa Kauko Autio on melkeinpä harvinaisuus. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.
Kaikki alkoi siitä, kun Kauko Autio alkoi noin 15 vuotta sitten etsiä itselleen ja vaimolle yhteistä harrastusta.
Lopulta hän päätyi ratsastukseen, koska piti itse monenlaisesta urheilusta ja vaimo taas eläimistä.
Valinta oli osuva, sillä puoliso harrasti ratsastusta lopulta noin kymmenen vuotta, ja Kauko Autio puolestaan ratsastaa 67-vuotiaana edelleen.
Autio itse asiassa tykästyi lajiin niin paljon, että hankki neljä vuotta sitten oman hevosen Luumun, josta tosin luopui tänä kesänä. Hevosessa on niin paljon työtä: sitä pitää hoitaa ja liikuttaa jatkuvasti, eikä hevonen tietenkään aivan ilmaiseksikaan tule.
Nykyisin Autio käy tallilla ratsastamassa kerran tai pari viikossa – ja on useimmiten ainoa mies ratsailla.
Monessa muussa maassa ratsailla on mies
Kauko Autiota ei haittaa lainkaan, vaikka talleilla kävijöistä valtaosa on naisia ja etenkin tyttöjä.
Sata-Hämeen ratsastuskoulun tunneilla käy Aution lisäksi yleensä yksi tai kaksi muuta miestä ja muutama poika. Mutta kuten Autio muistuttaa, monissa muissa maissa tilanne on päinvastainen, ja kansainvälisissä kisoissa miehet ovat suorastaan yliedustettuina.
Virossa ratsastajista noin puolet on miehiä, ja myös esimerkiksi Saksassa, Briteissä, Hollannissa ja myös Ruotsissa miesten ratsastusharrastus on paljon yleisempi kuin Suomessa.
Aution mukaan ratsastus on siitä hyvä ja tasa-arvoinen harrastus, ettei siinä pärjääminen katso ikää tai sukupuolta.
– Kaikki voivat ratsastaa samassa kisassa, miehet ja naiset. Aikuinen voi mennä samoihin kisoihin kuin 10-vuotias.
Vaikka ratsastus on tietysti myös fyysinen laji, oikea tekniikka on tärkeää, samoin ihmisen ja hevosen välinen luottamus.
– Kun alla on 600-kiloinen hevonen, ensin tarvitsee rakentaa luottamus hevosen kanssa.
– Hevosen pakovietti kumoutuu, kun hevosella on luottamus ihmiseen ja ihmisellä hevoseen – sen jälkeen ne ovat pari.
Sydän hakkaa kovaa
Autio kertoo, että ratsastuksen fyysinen puoli näkyy silloin, kun ratsailla tulee lämmin ja sydän hakkaa 140-160 kertaa minuutissa – eli aika usein.
– Hevosen kanssa tehdään töitä eikä matkusteta.
Silti ratsastus sopii Aution mukaan myös monille iäkkäille ja kaikenikäisille, joilla on suunnilleen normaali kunto eikä suurempia fyysisiä rajoitteita.
– Suosittelen ratsastusta sekä naisille että miehille. Se säilyttää ja kehittää tasapainoa. Se tekee myös hyvää vatsa- ja selkälihaksille ja on kaiken kaikkiaan monipuolinen harrastus.
Lajissa oppii koko ajan uutta, joten se sopii pitkäjänteisille henkilöille. Lisäksi Autio suosittelee sitä, että harrastuksesta kiinnostunut hakeutuisi ratsastustunneille, jotta oikea tekniikka tulisi heti tutuksi.
Hevosen selässä muut asiat unohtuvat
Autio on edelleen osittain mukana työelämässä, mutta ei enää joka päivä.
Kun työelämä oli kiivaimmillaan, mies matkusti paljon ja elämä oli kaiken kaikkiaan varsin hektistä.
– Mutta hevosen selässä kuin istui, niin kaikki muu unohtui.
Autio on aina urheillut paljon ja pelannut esimerkiksi erilaisia pallolajeja.
Kukaan ei ole koskaan vinoillut ratsastamisesta, vaan kaverit ovat olleet pikemminkin kiinnostuneita siitä ja myös kyselleet Luumun kuulumiset.
Kukaan kavereista ei ole silti aloittanut itse ratsastamista – eikä Autio ole sitä heille tuputtanut.
– Jotkut hiihtävät, toiset juoksevat ja pyöräilevät. Tämä on minulle sopiva harrastus.
