Taru Kumara-Moisio opettaa talvet ja kirjoittaa huhti-elokuut – Nyt lukion opettajalta on ilmestynyt kaksi kirjaa lähes kerralla, scifiä nuorille ja fantasiaa aikuisille

Taru Kumara-Moisio kirjoitti maagisrealistisen kirjan Uudesta-Seelannista, jossa hän asui 1,5 vuoden ajan. Ylöjärveläiseltä lukionopettajalta on ilmestynyt myös nuorille suunnattu kirja avaruudesta ja tekoälystä.
Taru Kumara-Moisio opettaa syksyllä enemmän ja keväällä hieman vähemmän. Onneksi näin on saatu sovittua rehtorin kanssa.

On elokuu, ja Taru Kumara-Moisio on alkanut jälleen opettaa Ylöjärven lukion opiskelijoille äidinkieltä.

Takana on pitkä putki vapaata. Pitkä siksi, että Kumara-Moisio vähentää opettamista jo yo-kirjoitusten aikaan keväällä ja tekee vastaavasti enemmän opetustyötä syksyllä.

Toisaalta Kumara-Moisiolle vapaa tai kesäloma ei tarkoita löhöilyä, vaan kirjoittamista.

Ylöjärveläinen opettaja kirjoittaa keväät ja kesät, eikä sinänsä lomaile.

Kun kirjoittamiselle on oma aikansa ja opettamiselle omansa, hän saa parhaiten aikaan.

Viimeksi Kumara-Moisiolta ilmestyi melkein kerralla kaksi kirjaa: toukokuussa aikuisille suunnattu Taniwha ja huhtikuussa nuortenkirja Ihmisversoja.

Maorimyytit sekoittuvat arkeen

Asuntilassa asuva Taru Kumara-Moisio julkaisi keväällä kaksi kirjaa: Tawitha on aikuistenkirja ja Ihmisversoja on tarkoitetttu nuorille.

Idea Taniwhaan syntyi jo vuosina 2012-2014, kun Kumara-Moisio vietti 1,5 vuotta Uudessa-Seelannissa. Sinne perhe päätyi Taru Kumara-Moision miehen työkomennuksen tähden.

– Se oli unelmavuosi, meillä oli ihanaa perheenä – Uuteen-Seelantiin kannattaa mennä.

– Ajattelin siellä heti, että tänne olisi kiva sijoittaa jokin tarina, ja aloin lukea maoreista.

Taniwha-romaani kertoo Uuteen-Seelantiin sapattivapaata viettämään tulleesta suomalaisesta perheestä, joka törmää kummallisiin tapahtumiin.

– Maorimyytit alkavat sekoittua arkitodellisuuteen, ja elämään tulee mukaan yliluonnollisia elementtejä.

Kirja käsittelee tekijänsä mukaan pelkoja ja sopeutumisvaikeuksia symbolisesti myyttien tasolla.

Kumara-Moisio luokitteleekin kirjansa fantasiaksi, ja vielä tarkemmin maagiseksi realismiksi.

Uusi suuntaus: hopepunk

Taniwha kertoo perheen sapattivuodesta Uudessa-Seelannissa. Tyylilajina on maaginen realismi. Ihmisversoja on nuorten scifiä.

Kumara-Moisio on kirjoittanut kaiken kaikkiaan kolme kirjaa. Ensimmäinen niistä oli realistinen romaani Maan vetovoima (2014).

Sen kirjoittamisen jälkeen Kumara-Moisio omien sanojensa mukaan vapautui realistisesta tyylistä ja tajusi haluavansa kirjoittaa fantasiaa ja scifiä  – ja sitä hän nyt sitten kirjoittaakin.

Toinen tänä keväänä ilmestyneistä kirjoista eli Ihmisversoja on nuorille tarkoitettua scifiä.

Avaruudessa sijaitsevalle tutkimusasemalle sijoittuva Ihmisversoja on suunnattu suunnilleen yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille. Kirjan henkilöt opiskelevat tekoälyä ja käyvät elämässään läpi myös ensirakkautta ja identiteettipohdintoja.

Ihmisversoja edustaa scifin uutta virtausta, hopepunkia.

– Asenteena on se, että kirjailijat haluavat kirjoittaa positiivisia tulevaisuustarinoita, eivätkä dystopiaa.

Ihmisversoissa nykymaailman ongelmat, kuten ilmastonmuutos, on jo ratkaistu, ja kirjan henkilöt miettivät eettisiä ohjeita tekoälyn käyttöön.

Myös Kumara-Moision parhaillaan kirjoittama teos on scifiä. Tekeillä on jatko-osa Ihmisversoille.

Scifissä voi kirjoittaa vapaasti

Mutta miksi scifi kiinnostaa Taru Kumara-Moisiota?

– Olen utelias ihminen.

Fantasiassa Kumara-Moisiota kiinnostaa puolestaan entäs–jos-asetelma: entäs, jos maailma ei ole vain tätä, mitä pystymme näkemään. Sekin kiinnostaa, miksi ihmisillä on myyttejä.

Scifiä ja fantasiaa kirjoittaessaan Taru Kumara-Moisio voi irtautua kaavoista ja kirjoittaa vapaasti.

Se ei kuitenkaan poissulje sitä, että Kumara-Moision kannattaa perehtyä aiheisiinsa. Eri aiheisiin tutustumalla Kumara-Moisio voi tavoittaa kirjoissaan jonkinlaisen uskottavuuden tason. Scifin kirjoittamista varten hän on lukenut muun muassa avaruudesta ja tekoälytietokirjallisuutta.

Yksi Kumara-Moision peruslempiteoksista onkin Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa.

– Omistan sen ja tykkään kovasti.

Haaveena pienestä asti

Taru Kumara haaveili kirjoittamisesta jo pienenä. Lukion jälkeen hän päätti kuitenkin ryhtyä äidinkielenopettajaksi eikä ole katunut valintaansa.

Kirjoittamishaave jäi joksikin aikaa sivun, kunnes hän Uudessa-Seelannissa päätti tarttua toimeen.

Matkan jälkeen Taru Kumara-Moision on pitänyt myös päättää pitää kirjoittamista yllä – muuten sitä ei tulisi tehtyä tarpeeksi. Nyt kun opettajan lapset ovat jo teini-ikäisiä, myös aikaa on enemmän.

– Suhtaudun kirjoittamiseen kunnianhimoisesti ja pidän sitä nykyään sivutyönä, en enää harrastuksena.

Esiintymisiä kirjamessuilla

Vaikka Taru Kumara-Moisio ei ole vielä kaikille suomalaisille tuttu nimi, hän on silti hyvinkin tunnettu oman lajityyppinsä sisällä.

Kumara-Moisio käy ahkerasti esiintymässä fantasia- ja tieteistapahtumissa, ja on alan kirjailijoille ja faneille tuttu nimi.

Tänä syksynä, lokakuussa, Kumara-Moisio esiintyy myös Helsingin kirjallisuusmessuilla Kallion lukiolaisten haastateltavana.

Turun kirjamessuilla hänet voi puolestaan nähdä paneelissa puhumassa myyteistä.

 

 

 

 

 

Kommentointi on suljettu.