Miten toteutuu tasa-arvo, yhdenvertaisuus silloin, kun koulutie on toisille vaaraton, toisille vaarallinen? Miksi toiset saavat kulkea valaistuja kukkaistutuksin somistettuja kävelykatuja, kun toiset kulkevat vilkkaan liikenteen seassa ilman mitään suojaa? Miksi kauempana keskusta-alueelta asuvat ovat eriarvoisia, mitättömämpiä? Ollaanko me ihmiset vaan lukuja papereilla, euroja kustannuslaskelmissa?
Turvallisen koulutien kuuluu olla jokaisen lapsen oikeus, oli koulu sitten keskustassa tai sen ulkopuolella. Kevyenliikenteenväylä ei ole mukavuudenhalua, se on tae turvallisemmasta koulutiestä.
Me täällä kauempana keskustasta toivomme joka päivä, että lapsi selviäisi hengissä taas sen päivän koulumatkoista. Näin on ollut tilanne jo surullisen monta vuotta, jopa vuosikymmeniä. Miksi raha ei koskaan riitä Mutalaan asti?
Mutalan koulutie on ihan hirveä. Siinä ei ole mitään turvallista. Kuruntien ylitys esimerkiksi Sorvajärventieltä on äärettömän vaarallinen, koska näkyvyys on molempiin suuntiin huono ja pyöräilijän on riski tulla yliajetuksi kolmesta eri suunnasta, myös takaapäin.
Teiden jalankulkijoille tarkoitetut reunat on monin paikoin ihan olemattomat ja talvellahan tilanne on vieläkin huonompi. Lisäksi tiellä ajetaan välillä vaarallisia nopeuksia. Satanen 40-50 km/h -alueella ei ole poikkeus.
Vastuuta tästä ei silti voi kokonaan siirtää autoilijoille ja heidän ajokäyttäytymiselleen, jos puitteet on lähtökohtaisesti vajavaiset. On jo tarpeeksi jännittävää pienen ekaluokkalaisen ylittää tie suojatietä pitkin, liikennevaloissa, kävelytieltä toiselle.
Mitä se on lapselle, jonka tielle ei ole maalattu suojatietä ja tien jalankulkijoille tarkoitetut reunat ovat niin olemattomat, että pieni kävelijä joutuu jakamaan saman kaistan autojen, bussien ja rekkojen kanssa.
Tässä ei toteudu tasa-arvo, ei yhdenvertaisuus, ei lapsenoikeus, ei oikeus olla arvokas ihminen.
Arvoisat päättäjät. Pallo on nyt, taas, teillä. Kyläläiset ovat vuosikausia kertoneet tien vaarallisuudesta. Me näemme, koemme, sen täällä joka päivä. Vaarallisuus on totista totta. Se ei poistu nopeusrajoituksilla.
Meidän sivummalla asuvien lapset eivät ole huonompiarvoisia kuin muut ylöjärveläislapset, heillä on yhtäläinen oikeus kulkea koulussa ilman jatkuvaa pelkoa siitä, että tulisivat yliajetuiksi.
Miksi tälle asialle ei ole vuosikymmenten aikana tehty mitään? Miten on mahdollista, että joidenkin lasten päivittäin kulkema koulutie edes saa olla näin vaarallinen? Tähän mennessä suuremmilta onnettomuuksilta on vältytty puhtaasti onnenkantamoisten ansioista, turvallisella koulutiellä ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä.
Olemme huolesta murheellisia, jokaisen vanhemman sydäntä kylmää lapsensa tuolle tielle laittaa kulkemaan. Mitä siis pitää tehdä, että tähän asiaan saadaan järki? Käyn vaikka joka talon ovella keräämässä nimen adressiin, jos tämä asia on muuten niin vaikea uskoa.
Aiheesta löytyy kuvia ja keskustelua Facebookista Ylöpölinä- ja Mutala-ryhmistä.
SUSANNA GRÖNLUND
