Pirkko Morikka kirjoitti runon Ylöjärvelle: "Vuodenaikojen syleilyssä hengittelee Ylöjärvi varttuneena, kokeneena sataviisikymmenvuotiaana..." - Kulttuuri

Pirkko Morikka kirjoitti Ylöjärvellä koettua -nimisen runon 150-vuotiaan Ylöjärven luonnolle ja vuodenajoille. Runon ensiesitys oli keskiviikkona Vikelän myllyn kotiseutuillassa.

Ylöjärvi-Seura järjestää kotiseutuillan vuosittain heinäkuun lopussa yhdessä Ylöjärven kulttuuripalveluiden ja Ylöjärven seurakunnan kanssa. (kuva: arkisto)

Ylöjärvellä koettua

Vuodenaikojen syleilyssä
hengittelee Ylöjärvi
varttuneena, kokeneena
sataviisikymmenvuotiaana.

Keväinen koivikko
valkorunkoisena vihertää.
Näkymätöntä lankaa
kuultavaksi kudelmaksi
lehvien ympärille
sukkuloivat linnut,
tipauttavat säveliä
helmiksi kutomaansa.
Mennessään vievät kankaan
kaukaisiin maihin.

Kesäisin kuullaan
iltarastaan säveliä.
Päivisin saattaa
hälyn takaa erottua
käkösen kiehtovaa kukuntaa.
Lempii ja kas vain
käenmuna kypsyy
pesässä toisten lintujen.
Kirkon tienoolla
naakkojen kimitystä.

Syksyllä punastuvat
pihlajan posket
syystuuli niitä suutelee.
Saapuvat tilhet
komeat sulhaset,
mukaansa ottavat
terttujen marjat
mehukkaat, punahehkuiset.
Taivaalla kulkee kurkiaura
rupatellen ilman yllä.
Haikeana katsoo perään
lintuparvea ihmispolo.
Raakkuu varis lähipuussa
huomauttaen olevansa
luotettava talvilintu.

Talvella
läheisessä metsikössä
lumi kapaloi taimia
männyn pieniä poikasia.
Varttuneemmat kannattavat
oksillansa hiutaleita
varistaen huomaamatta
kulkijoiden hartioille.
Polun varren kinoksissa
koirien kirjomaa keltaista.

Ylöjärven luonnossa
viihtynevät vuodenajat,
herkuttelevat aikansa
väistyäkseen vuorollansa
toinen toistensa tieltä.