Keskikesä on parasta aikaa perhosretkelle. Heinäkuun lopulla on uusi perhossukupolvi jo lentelemässä. Joillakin lajeilla uusi sukupolvi pääsee ilmaan vasta elo- ja syyskuussa.
Tesmaperhosta voi hyvin sanoa heinäkuun lajiksi, vaikka sen lentokausi alkaa jo kesäkuun puolivälin jälkeen ja viimeisiä tesmaperhosia näkee lennossa vielä elokuun alkupuolella.
Usein perhosia katseltaessa saattaa tesmaperhonen jäädä monelta huomaamatta. Tesmaperhonen häviää niin koossa kuin värityksessäkin suurimmille päiväperhosille. Retkeilijän huomion vie helposti värikkäämmät lajit, kuten nokkosperhonen ja sinisiivet.
Tesmaperhonen ei juuri viihdy leikatuilla pihanurmilla vaan se vaatii elinpiirikseen korkeamman heinikon. Tesmaperhosen Lapin valloitus onkin jäänyt vielä puolitiehen, sillä pohjoiseen mentäessä luonnonniityt käyvät vähiin. Myös eteläisessä Suomessa on tesmaperhonen vähentynyt paikoin runsaasti viime vuosikymmeninä.
Ylöjärvelläkin karjankasvatus ja laidunnus ovat vähentyneet selvästi. Suuret luonnonniityt ovat samalla käyneet vähiin. Vaikka tesmaperhonen ja sen toukka eivät ole kovin vaativia ravinnon suhteen, on elämisen edellytyksenä kuitenkin korkea heinikko.
Tesmaperhonen vaatii myös munimiseen korkeahkon heinikon. Vaikka tesmaperhoselle kelpaavat lähes kaikki heinät ravinnoksi, sen näkee usein timotein varrella. Tesmaperhonen joutuukin usein turvautumaan maanteiden ja polkujen pientareisiin suurten
niittyjen puutteessa.
Tesmaperhosen kannoissa näyttää olevan myös suurta luontaista vaihtuvuutta. Parhailla niityillä se on runsain perhonen ja niitä saattaa olla ilmassa kymmeniä. Joinakin vuosina samalla niityllä saattaa lepatella ainoastaan muutamia tesmaperhosia. Kylmät kesät verottavat niin toukkia kuin muniakin suuresti. Suurinta vaihtuvuutta määrissä on Pohjois-Suomen kannoissa.
Tesmaperhonen on eteläinen laji ja hiljalleen se on hivuttautumassa pohjoisemmaksi. Saattaa olla, että tesmaperhonen on yksi niistä
lukuisista lajeista, joita ilmaston lämpeneminen auttaa laajentamaan levinnäisyyttä Suomessa.
Tesmaperhosen touhuja on helppo tutkia. Tesmaperhonen on verkkainen lepattelija, joka ei juuri ihmistä pelkää, eikä pakene kauaksi. Se poukkoilee heinältä toiselle ja kisailee muiden lajikumppaniensa kanssa.
