Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimitusjohtaja Harri Kallion sanoin voittoa tavoittelematon yhtiö, joka ei jaa osinkoja. Nyt yhtiö on poikkeuksellisesti päättänyt jakaa osinkoja osakemäärän mukaan (n. 4724€ /osake eli yhteensä 6 miljoonaa euroa). Osakkeita on yhteensä 1270 kappaletta, joista Tampereen kaupungilla on noin 631 osaketta (49,7 prosenttia) ja muilla 16:lla kunnalla yhteensä noin 639 osaketta (50,3 prosenttia).
Tästä on helppo laskea, että Tampere saa yksin osinkoja noin 3 miljoonaa euroa ja muut 16 kuntaa saavat yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Keskimäärin muille kunnille siis 188 tuhatta euroa / kunta. Joku kunta saa enemmän, esimerkiksi Nokia, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi, ja muut vähemmän. Miljoonaosingot menevät Tampereelle ja muut kunnat saavat vain murusia.
Miksiköhän Pirkanmaan jätehuolto jakaa osinkoja juuri nyt? Onko tarkoituksena lepytellä kuntia, jotka ovat alkaneet kritisoida jätehuoltolautakuntaa ja sen päätöksiä vastaan?
Kunnat on velvoitettu hoitamaan alueensa jätehuolto, mutta tarkoituksena tuskin on ollut, että kunnat perustavat monopoliyhtiön, joka estää kaiken kilpailun. Kilpailulaki sanoo, että lain tarkoituksena on ”terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.” Tämä lain pykälä ei toimi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kohdalla.
Eikö näillä miljoonavoitoilla pitäisi parantaa palveluja eikä supistaa niitä? On ikävä katsella Pirkanmaan alueella tien varrella olevia roskankeräyspisteitä. Jätepisteitä on lopetettu asukkaiden vastustuksesta huolimatta ja nyt jätepisteisiin kuuluvaa jätettä on runsain määrin teiden varsilla. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan Pohjaslahden kylässä (allekirjoittaneella on siellä mökki) on ollut jätepiste, minkä aukioloaikoja supistettiin vähitellen niin, että lopulta se oli auki ainoastaan keskiviikkoisin kello 10–12.
Keitä tällainen aukioloaika palvelee? Jätepiste suljettiin lopulta vähäisen käytön vuoksi! Nyt lähin jätepiste on Mänttä-Vilppulassa, minne on matkaa yli 30 kilometriä. Rikkoutuneen mikron ynnä muiden vuoksi pitää ajaa yli 60 kilometrin matka. Eiköhän sen mieluummin jätä lähimpään tienvarsipisteeseen, missä on muitakin rikkinäisiä laitteita ja erilaisia purkujätteitä.
Nyt jätehuoltolautakuntaa ollaan muuttamassa niin sanotusti demokraattisempaan suuntaan. Tampere silti säilyttää valta-asemansa edelleen. Paikkajako on tulevaisuudessa: 8 paikkaa Tampereelle ja 8 paikkaa 16 kunnalle. Puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja ovat Tampereelta. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee, joten edelleen marssitaan Tampereen tahtiin. Tämä muutos on näennäisdemokratiaa.
Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 5.6.2019 Pälkäneen edustaja olisi halunnut yhteistyötä paikallisten lietekuljettajien kanssa eikä heitä kohtaan uhkailua mahdollisilla oikeudenkäynneillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta.
Paikkajakohan lautakunnassa on nyt Tampere 7 ja muut kunnat 5. Ylöjärvellä on jo lähetetty uhkailukirje yrittäjälle (Ylöjärven Uutiset 15.5.2019) ja näin viety yrittäjältä elinkeino. Eikö päinvastoin pitäisi tukea oman paikkakunnan yrittäjyyttä ja siten työllisyyttä?
Ylöjärven edustajalla on oikeus olla läsnä jätehuoltolautakunnan kokouksissa (Ylöjärven Uutiset 15.5.2019), mutta mikä merkitys sillä on, kun ei ole äänestysoikeutta?
Sanotaan että kuntalaisilla on vaikutusmahdollisuus kaikkiin lautakunnan päätöksiin, mutta yli 1 100 henkilön allekirjoittama adressi ei aiheuttanut toimenpiteitä (Ylöjärven Uutiset 15.5.2019).
On hyvä, että Hämeenkyrön kunta on alkanut selvittää mahdollisuutta liittyä Loimi-Hämeen jätehuoltolautakuntaan. Siellä demokratia toimii, kun kaikilla osakaskunnilla on yksi ääni ja loka- ja sakokaivojen tyhjennyksen voi tilata yksityisilta toimijoilta. Pälkäneelläkin on jätetty päättäjille kuntalaisaloite jätehuollon uudelleen järjestämisestä.
Markku Hietikko
