Ylöjärven seurakunnan kamarikuorolaiset saapuivat torstai-iltana (4.7.) Tallinnaan osallistuakseen lauantaina ja sunnuntaina 150 vuotta täyttäville Tallinnan laulujuhlille. Kuorolaiset Sini Syrjä sekä Birgitta ja Oskari Puisto vakuuttavat taitavansa monipuolisen ja runsaan ohjelmiston. He kiittelevät vuolaasti virolaisten vahvaa kansallistunnetta sekä isänmaanrakkautta. Ylöjärveläisten mielestä juhlien teema ”Isänmaani – rakkauteni” paketoi täydellisesti festivaalin sisällön.
Johtava kanttori Sari Oksavuori on harjoituttanut Tallinnan laulujuhlille osallistuvia kamarikuorolaisia puolentoista vuoden ajan.
Kuorolaiset kiittävät vuolaasti Oksavuorta määrätietoisesta ja vaativasta otteesta. Muiden muassa Sini Syrjä sekä Birgitta ja Oskari Puisto luottavat, että kaikki menee mallikkaasti niin lauantain kuin sunnuntainkin esiintymisissä.
Perjantaiaamu (5.7.) tuo ylöjärveläisille kovat harjoitukset, jotka alkavat jo kello 8.30.
Kaikki noin 34 000 laulujuhlille kelpuutettua kuorolaista kokoontuvat perjantaina laululavalle yhteisharjoituksiin. Luvassa on myös kenraaliharjoitus, jossa ohjelmisto käydään läpi.
Ylöjärveltä historiallisessa mahtikokoonpanossa on 15 kuorolaista, jotka ovat yhteistyössä Tallinnan Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoron kanssa.
Laulajia on yhteensä noin 34 000.
”Olen opetellut viron kieltä”
Lupa-asiantuntija Sini Syrjä puhuu suomen lisäksi englantia ja unkaria.
– Tallinnan laulujuhlille osallistuminen on innostanut opiskelemaan viron kieltä. Pidän tärkeänä sitä, että tiedän, mistä lauluissa puhutaan, hän kertoo.
Syrjä marssii Tallinnan laulujuhlien estradille jo toisen kerran. Hänen debyyttinsä oli viisi vuotta sitten eli vuonna 2014.
– Odotukseni ovat aurinkoiset. Osaamme läksymme eli taidamme laulut. Pidän erittäin myönteisenä sitä, että opettelemme sanat ulkoa.
Syrjän mukaan laulujuhlille valmistautuminen on iso ja kova ruljanssi.
– Olemme kaikki satsanneet asiaan. Laulut suorastaan soljuvat mukavasti.
Syrjän mielestä ohjelmisto on hyvin mielenkiintoinen.
– Laulut antavat esittäjälleen energiaa ja mielenrauhaa. Lisäksi musiikki avaa kiintoisan ikkunan Viron kulttuuriin.
– Jo harjoitukset ovat tärkeitä sosiaalisia tapaamisia. Kuorolaisista on tullut ystäviä.
Kolmatta kertaa mukana
Birgitta Puisto on laulujuhlien konkarikävijä.
– Lauloin täällä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Siitä lähtien olen halunnut saapua uudelleen ja uudelleen. Ensimmäisellä kerralla olin kaikesta näkemästäni ja kokemastani suorastaan mykistynyt. Toisella kerralla keskityin eri asioiden seuraamiseen. Joka kerta kohtaan virolaisten ainutlaatuisen isänmaanrakkauden ja lujan kansallishengen, Puisto pohtii.
Puisto odottaa perjantain harjoituksia, koska ne antavat esimakua tulevasta eli varsinaisista esiintymisistä.
– Lauantainen marssi Tallinnan keskustasta laululavalle on iso asia. Kilometrit eivät paina eivätkä pelota. Yhdessä marssiessamme hitsaudumme yhdeksi joukkueeksi, hän sanoo.
– Minullakin on Viron lippu, jota taatutusti tuuletan. Reitin varrelle kerääntyvät ihmiset kannustavat. Yhteishenki on käsin kosketettava.
Puisto muistaa jonkin virolaisen todenneen, että ”laulaessa sielu tyhjenee ja mieli puhdistuu”. Tämä on totta. Laulujuhlien jälkeen on kuin uusi ihminen.
Katseet jo viiden vuoden päässä
Oskari Puisto sai kipinän osallistua Tallinnan laulujuhlille viisi vuotta sitten, jolloin hän seurasi tapahtumaa yleisön keskuudessa.
Puisto sai lisälöylyä Tartosta, jossa hän osallistui hengellisille laulujuhlille. Nekin kutsuvat nuorukaista uudelleen vuonna 2020.
– Kyllä se on tämä fiilis, joka vetää minua puoleensa. Kun lauteilla on kymmeniä tuhansia laulajia ja katsomossa noin satatuhatta kuulijaa, tunnelma on ainutkertainen, hän liekehtii.
Puisto on antanut aikaansa mielellään laulujuhlien vaatimille harjoituksille.
– On ollut suorastaan kiva mennä treeneihin.
– Kun sain tämänkertaisen laulukirjan käteeni, säpsähdin aluksi joitakin teoksia. Olen kuitenkin korvakuulolla löytänyt oikeat moodit. Lauluissa on iloisen runsaasti pieniä nyansseja.
Puisto muistelee koelaulutilaisuuksia, jotka pidettiin Tallinnassa.
– Minuun teki suuren vaikutuksen se, kun konkarikuoronjohtajat astuivat remmiin ja laulajat jopa puhkesivat tiettyjen laulujen kohdalla kyyneleihin. Minä koen olevani etuoikeutettu, kun olen tässä kaikessa mukana.
Puisto on nähnyt yllättyneitä katseita kavereidensa naamoilla, kun hän on kertonut osallistuvansa Tallinnan laulujuhlille.
– Isänmaalliset laulut ovat yes.
Puisto on päättänyt, että hän on mukana myös vuoden 2024 Tallinnan laulujuhlilla.