Kahvipöytäkeskusteluissa moni yhdistää Voionmaan Koulutuskeskuksen yhä Ylöjärveen, vaikka kansanopisto on toiminut Tampereen yliopiston kampuksella jo kolme vuotta. Uuden sijainnin myötä koulutustarjonta on laajentunut.
Muutto Ylisen maalaismaisemista Tampereen ydinkeskustaan osui yhteen Kiljavan opistoon fuusioitumisen kanssa vuonna 2016.
– Seuraavat neljä vuotta ovat isoa muutosta. Tavoitteena on, että joka syksy alkaa uusi linja ja vanhoja voidaan täydentää, koulutuspäällikkö Antti Jehkonen ennakoi.
– Nyt tulee uutena turvallisuustekniikka ja kasvatustieteen laajennus. Suurin muutos on se, että olemme menneet avoimen yliopistokoulutuksen linjoille, hän jatkaa.
Syksyn uutuus eli kasvatustieteen täydennyskoulutus lastenhoitajille ja sosionomeille toteutetaan monimuotokoulutuksena ja se on suunnattu työssäkäyville aikuisille.
– Varhaiskasvatuksen laki muuttui ja tarvitaan paljon varhaiskasvatuksen opettajia. Heistä on hirvittävä pula, sanoo kasvatustieteen koulutuslinjan vastaava opettaja Jari Toivo.
Viime syksynä perustettu käsikirjoituslinja otti heti tuulta alleen.
– Se löysi heti paikkansa ja tuo uuden sisällön. Meillä on valmiita käsikirjoittajia, kun alamme tekemään lyhytfilmejä, Jehkonen toteaa tyytyväisenä.
Sijainti vaikuttaa opetustarjontaan
– Olemme yhden metrin päässä yliopistosta, ennen matkaa oli 26 000 metriä, naurahtaa Jehkonen.
Aiemmin opisto tunnettiin lähinnä media-alan ja näyttelijöiden mekkana. Nämä aineet ovat oppilaitokselle edelleen tärkeitä, mutta nykyisin opintoja voi valita myös yhteiskunnallisilta aloilta. Yliopistotasoisia opintoja voi suorittaa muun muassa kasvatustieteessä, journalismissa ja psykologiassa.
Syksyllä 2019 uusina linjoina aloittavat turvallisuustekniikka, kasvatustieteen täydennyskoulutus lastenhoitajille ja sosionomeille, tilastotiede sekä politiikan tutkimus ja historia.
Kansanopistomaksu kattaa paljon
Kansanopistolinjat kestävät kymmenen kuukautta ja niillä on opiskelijoita noin 120. Suurimmat linjat ovat psykologia ja elokuva- ja tv-alan koulutukset. Syksystä lähtien koulustuskeskus on tarjonnut media-alan ammattikoulutusta audiovisuaalisella alalla ja valokuvauksessa. Ammattilinjat kestävät maksimissaan 18 kuukautta ja niillä on nelisenkymmentä opiskelijaa.
Kansanopiston lukuvuosimaksu, 4 500 euroa, saattaa kuulostaa ensin alkuun korkealta, mutta se sisältää opetuksen lisäksi tietoaineissa avoimen yliopiston maksut ja ruokailun.
– Opiskelijat kirjataan avoimen yliopiston opiskelijoiksi. He saavat käyttää yliopiston kirjastoa, sähköisiä materiaaleja, ryhmätyöskentelytiloja ja käydä luennoilla, kertoo Toivo.
– Perusopintojen opintopisteet voi liittää mihin tahansa tutkintoon, lisää Jehkonen.
Opintoihin saa Kelan tuen ja muita opiskelijaetuja.
Opiskelemaan voi tulla kuka tahansa
Kansanopistolinjalle voi tulla opiskelijaksi vaikka peruskoulupohjalta. Opiskelijat valitaan haastattelujen kautta.
– Välivuotta ei kannata heittää hukkaan, vaan tulla meille, Toivo kannustaa.
– Opetamme muun muassa opiskelutaitoja ja tieteellistä ja luovaa kirjoittamista. Opiskelemme ryhmässä ja luemme ennakkomateriaaleja. Olemme pesä, jossa voi turvallisesti harjoitella, yliopistolla arvostellaan tentit. Jokainen tekee omien voimavarojensa mukaan. Vuoden aikana oppii ottamaan vastuun itsestään ja osaamisestaan. Se on iso opetus, kuvailee Toivo.
Opiskeluoikeus Voionmaalla ei sido pelkästään yhden linjan opintoihin, vaan tarvittaessa opintopolkua voidaan henkilökohtaistaa ja linjaa jopa vaihtaa.
– Mitä meillä on tarjonnassa, sitä voi opiskella. lupaa Jehkonen.
– Yksi ideamme on se, että jokainen löytää oman tiensä.
Väinön henki elää edelleen
Koulutuskeskuksen henkisen ”isän”, Väinö Voionmaan, syntymästä tuli kevättalvella kuluneeksi 150 vuotta. Sitä juhlistettiin koko talon voimin ja hänen henkensä näkyy edelleen toiminnassa.
– Väinöhän yritti koko elämällään edistää sosiaalista kiertoa. Sitä mitä me teemme: että ihminen, joka ei ole aiemman lukio-, peruskoulu- tai keskiasteen aikana löytänyt paikkaansa, löytää sen meidän avullamme. Se oli oikeastaan Väinön pääjuttu. Hän perusti Työväen Akatemian ja Työväen Sivistysliiton siksi, että työväestö oppisi niin sanotusti kirjanlukuhommia. Se näkyy meillä joka linjalla, Jehkonen toteaa.
– Poistamme kynnykset ja etsimme ponnahduslautoja, summaa Jehkonen koulutuskeskuksen idean.
