Taivaalla liitelevä kalasääksi on komea näky. Onneksi Suomen kalasääksikanta on pysynyt vakaana ja se on jopa viimeisten vuosikymmenien aikana hieman runsastunut.
Kalasääksen tieteellinen nimi on Pandion, joka kuvaa hyvin tätä uljasta lintua. Pandion, eli ylen jumalainen, kuvastaa hyvin kesäistä näkyä kalasääksen pesältä, joka voi olla suuren selkäveden saaressa tai vaikeakulkuisen suon keskellä.
Ilman ihmisen apua kalasääksikanta olisi nykyistä huomattavasti vaatimattomampi. Karkeasti arvioiden ainakin puolta pienempi.
Koska kalasääksen suosimat suuret ja vankat männyt ovat käyneet nykymetsistä vähiin, on ihmisen tekemillä tukevilla pesäalustoilla ollut suuri merkitys pesintöjen onnistumiseen.
Kalasääksi rakentaa ja korjailee pesäänsä vuosittain ja toisinaan pesä voi olla parikin metriä korkea. Tällainen painava risupesä vaatii tanakan puun alleen. Toisinaan kalasääksi korjailee pesää myös kesän aikana, sillä linnut viettävät pesällä liki neljästä viiteen kuukautta.
Kalasääksiä näkee usein kalastelemassa vesistöjen äärellä ja kala onkin sen pääravintoa. Joskus, tosin harvemmin saattaa kynsissä olla myös jyrsijä tai lintu.
Kalasääkset voivat pesiä kilometrien, jopa kymmenien kilometrien päässä saalistuspaikoista. Muun muassa Oulujärvellä kalastelee yhtaikaa useita sääksiä, jotka vievät saaliinsa kilometrien päässä oleville suopesilleen.
Ylöjärvellä kalasääksi ei ole niin sidottu vesistöihin. Suurien selkävesien ja saarien puutteessa kalasääksi pesii Ylöjärvellä myös soilla. Varsinkin Kurun seudulla se on kelpuuttanut suurimmat suot pesäpaikakseen.
Saalistukseen kalasääksi ei voi käyttää soiden reunoilla olevia lampia tai järviä, sillä niiden vesi on liian humuspitoista ja ruskeaa saalistukseen. Kalasääksi on aito järvien lintu ja soilla se pesii vain pesäpaikkapulan vuoksi.
Kalasääkselle vuosikymmenet 1950–1960 olivat pahimmat monestakin syystä. Ongelmia aiheuttivat rantojen mökittyminen, vesistöjen myrkyt sekä pesäpaikkapula.
Nykyisin kalasääksellä menee hieman paremmin ja varsinkin tekopesien rakentaminen on auttanut suuresti kalasääksikannan vahvistumiseen.
Kalasääksi saalistaa syöksymällä taivaalta kalan niskaan, joten veden tulee olla kirkasta tälle tarkkanäköiselle saalistajalle.
Onneksi tähänkin asiaan on tullut parannusta ja vesistöjen tila on parantunut monin paikoin ympäri Suomea.
