Pirkanmaalta ei tarvitse lähteä kauas kalaan, etsipä sitten sitten varmaa saalista tai jännitystä vapaa-ajan viettoon. Maakuntamme järvissä ja joissa elää monipuolinen sekä pääosin erittäin hyvin voiva kalakanta, jonka narraamisesta pääsee vähällä vaivalla nauttimaan niin taajamissa kuin maaseudullakin.
– Mökkikalastuksen suosio on lähes romahtanut, mutta vetouistelun ja erityisesti vertikaalijigauksen, harrastajia tulee koko ajan lisää. Jigeillä onkin saatu yli kymmenkiloisia kaloja eri puolilta maakunnan järviä, kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta kertoo.
Ahventa ja särkikaloja nousee kaikkialta, ja hauki on varsinkin pienissä, mutta myös keskisuurissa järvissä niin yleinen, että virvelöijän on lähes mahdotonta olla saamatta sitä, halusipa tai ei.
Kuhan löytäminen vaatii jo hieman enemmän taitoa ja onnea, muttei sekään ole salatiedettä.
– Kyrösjärvi ja Pyhäjärvi ovat ihan Suomen ykköskuhavesiä ja Näsijärvellä kanta paranee ylöspäin mentäessä.
– Alkukesästä kuhaa tulee matalista vesistä, mutta keskikesällä myös Näsijärven syviltä ulappavesiltäkin, Kolari luonnehtii.
Kyrösjärvessä kuhaa on niin paljon, että siellä on pohdittu verkkojen silmäkoon alarajan pienentämistä nykyisestä 50 millimetristä, johon sitä on nostettu asteittain.
– Uusi tutkimus osoittaa, että Kyrösjärven kuhat tulevat sukukypsiksi aiemmin kuin monessa muussa järvessä.
Viime kesänä kuhaa saatiin erittäin paljon muun muassa Kangasalan Vesijärveltä, mutta suurin osa oli alamittaisia eli alle 40-senttisiä. Mikäli kalastajat toimivat vastuullisesti, saaliskuhan määrä voi nousta tänä kesänä erittäin hyväksi.
– Alueittain voi olla hyvin vahvoja vuosikertoja, jotka tulevat aikanaan otti-ikään. Saalismäärän vaihtelu johtuu osittain siitä.
Lohikalojakin useissa vesissä
Lohikaloja ei tarvitse lähteä pohjoiseen narraamaan, sillä niitä istutetaan jatkuvasti Pirkanmaan vesiin, jopa aivan Tampereen kaupunkialueelle.
– Perhokalastuskin onnistuu Pirkanmaalla hyvin, sillä Tammerkosken lisäksi siihen soveltuvia koskia löytyy muun muassa Lempäälän Kuokkalan-Herralasta, Nokian Siurosta sekä Vilppulasta.
Kaupunki ja Metsä Board Oyj Tako kuormittavat keskustan lähivesiä, mutta ne myös tekevät velvoiteistutuksia, joiden ansiosta esimerkiksi Hatanpään arboretumin kohdalla Pyhäjärvestä saadaan paljon kirjolohta, järvitaimenta ja siikaa.
– Näsijärvellä on myös vahva muikkukanta, joka antaa hyviä saaliita. Pyhäjärvestäkin muikkua saa, mutta selvästi isompaa, Kolari sanoo.
– Jos erikoisuuksia haluaa jahdata, voi suunnata vaikkapa Tampereen Viinikan Pahalammelle, johon on istutettu karppia ja suutaria. Siitä nousee myös isoja ahvenia, Kolari neuvoo.
Pahalammella kalastamiseen tarvitaan lupa, jonka, kuten muutkin lupa-asiat voi hoitaa netissä osoitteessa kalapassi.fi. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa osoitteessa eräluvat.fi.
Luparikkomus voi tulla kalliiksi
Aikuinen tarvitsee muulla kuin mato-ongella tai pilkillä kalastamiseen aina vähintään perusluvan eli kalastonhoitomaksun. Vapaluvat vaihtelevat kalastustapojen ja -alueiden mukaan.
Seisovat pyydykset tarvitsevat lisäksi kalastuskunnan tai muun vesialueen omistajan luvat, joiden haltijan yhteistietojen tulee ilmetä pyydyksiin kiinnitettävistä tunnuksista.
– Jotta tarkastustilanne sujuisi joustavasti, pitäkää lupakuitti helposti saatavilla tai tallentakaa sähköinen lupa kännykkäänne valmiiksi. Tarkastuksia tehdään koko ajan, ja sääntörikkomukset voivat tulla yllättävän kalliiksi, Kolari muistuttaa.
Toukokuussa voimaan tulleiden sääntöjen mukaan uhanalaisten tai taantuvien lajien, kuten järvitaimenen, laittomasta kalastamisesta voidaan määrätä tuhansien eurojen lasku – enimmillään eräissä Vuoksen vesistön osissa 7 150 euroa.
Lämpö lisää myös rapukantoja
Paljon puhutulla ilmastonmuutoksella on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Moni järvi rehevöityy, mikä tarkoittaa varsinkin kevät- ja kesäkutuisten kalakantojen vahvistumista.
Eniten kärsivät kylmässä vedessä viihtyvät lajit, mutta tautien uhka koskee kaikkia lajeja. Juuri nyt Pirkanmaan kalojen ja rapujen terveystilanne on hyvä.
– Viime aikoina ei ole esiintynyt epidemioita, vaikka ainahan kaloissa on loisia, Kolari sanoo.
Viime kesä oli myös ravustukselle suotuisa, sillä lämpimistä vesistä nousi saksiniekkoja vähintään tarpeeksi. Merkit viittaavat siihen, että tänäkin vuonna saalista tulee.
– Pirkanmaan täplärapukannat ovat pääosin hyvät, mutta täplärapu on vähentynyt selvästi Pyhäjärvellä, mikä voi johtua sekä raputaudeista että vesistön kuormituksesta, Kolari arvioi.
Ravustuksen suosio kasvaa koko ajan, ja yhä useampi käyttää perinteisen merran sijaan katiskoita, joihin uivat pikkukalat houkuttelevat rapuja.
