Pirkanmaalaiset jännittävät runsaat kolme viikkoa, saadaanko tangokuninkuus maakuntaamme. Nokialainen artisti Pasi Kivimäki on raivannut tiensä semifinalistien joukkoon, josta Seinäjoen Tangomarkkinoilla kuoriutuu seuraava kruunupää.
Kivimäki on kysytty mies. Viime lauantaina hän esiintyi Ilmajoen Musiikkijuhlilla Tangon paloa -konsertissa. Maanantaina muusikko suuntasi kahden päivän MeriTango-risteilylle Baltic Princessalla. Juhannusaattona tanssittaja on vauhdissa Laitakarin lavalla Luvialla ja juhannuspäivänä Hämyslavalla Tottijärvellä.
Tangotulkin katse on tiukasti heinäkuun 13. päivässä, jolloin Suomi siirtyy uusien tangokuninkaallisten aikaan.
Tanssit vetävät väkeä
Suomalaiset palaavat tanssipaikoille.
Läpi vuoden ahkerasti ympäri Suomea keikkaileva Pasi Kivimäki iloitsee, että paritanssi palaa suosioon.
Tanssilavojen ja -talojen luvattu maa alkaa kukoistaa. Kivimäen mielestä tanssiharrastuksen pohja on saavutettu.
– Elpymisen merkit ovat selkeästi tunnistettavissa.
– Huomionarvoista on, että tanssipaikoilla on pääsääntöisesti pariskuntia. Ennen ihmiset tulivat tanssimaan löytääkseen elämänkumppaninsa. Uskon, että perinteiset tanssit palaavat vielä arvoon arvaamattomaan myös pariutumisen tyyssijana.
Kivimäki muistuttaa paritanssilla olevan yhteiskunnassamme valtavan pitkän historian.
– Ihmiset ovat kokoontuneet erilaisiin tansseihin vuosisadan ajan.
– Olen surullinen yhdestä sukupolvesta, jolta tanssikokemukset uupuvat. Sen mielenkiinnon veivät uudet vapaa-ajanvietteet.
Paikat pyörivät talkoilla
Maamme rikkautta ovat tanssilavat sekä erilaiset järjestö-, seura- ja yhdistystalot.
– Esimerkiksi urheiluseurat tekevät arvokasta kulttuurityötä järjestämällä tansseja. Tanssipaikat toimivatkin pitkälle talkootyön voimin. Maassamme on runsaasti hyvin hoidettuja kesälavoja ja ympäri vuoden käytössä olevia taloja, Pasi Kivimäki kiittelee.
– Tanssien järjestäjät ovat todellisia yhteisöllisyyden vaalijoita.
Kivimäki kehuu tanssiseurojen aktiivisuutta. Monella paikkakunnalla ne järjestävät ennen tanssien alkamista kursseja. Niin vasta-alkajatkin pääsevät heti vauhtiin.
Tanssiperinne hyödynnettävä
Tampere ja Mänttä-Vilppula sekä 15 muuta pirkanmaalaista kuntaa hakevat yhdessä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteliä.
Pasi Kivimäki arvostaa kulttuuripääkaupunkihankkeen puuhaihmisten visiota kansankulttuurin voimakkaasta esiin nostamisesta.
– Maakunnassamme on paljon loistavia tanssilavoja ja perinteikkäitä tanssitaloja. Esimerkiksi lavatanssit on arvostettu jo kauan sitten kansanperinteemme ytimeksi.
– Pirkanmaalla on useita lomapaikkoja, joiden tunnelma ja elämä on kuin vanhojen hyvien aikojen Suomi-elokuvissa. Pyhäjärven rannalla oleva Haikan lava Pirkkalassa on malliesimerkki houkuttavasta ja koukuttavasta kohteesta.
Kivimäki korostaa Suomen olevan hyvin omintakeinen tangomaa koko maailmassa.
– Meillä on todella upeita tangoja. Muiden muassa kruunaamattomat tangokuninkaat, jo edesmenneet suuret mestarit Olavi Virta ja Reijo Taipale tekivät tulkinnoillaan kappaleistaan koko kansan yhteistä henkistä omaisuutta.
Ulkomaankaupasta elävä Suomi saisi Kivimäen mielestä supisuomalaisesta tangosta vetovoimaisen vientiartikkelin.
Orkesteri tarvitsee tiimin
Pasi Kivimäki ja N.Y.T.-orkesteri on käsite tanssivan yleisön keskuudessa.
Viime vuonna Kivimäki ja hänen yhtyeensä tekivät puolensataa keikkaa. Lisäksi Kivimäki esiintyi toisen mokoman esimerkiksi konsertoiden.
– Keikkaileminen on vahvaa tiimityötä, Kivimäki teroittaa.
– Pelkän solistin voimin esiintymisestä ei tule mitään. Ihmisten viihdyttämisessä tarvitaan koko pumpun voimavarat.
Kivimäen mukaan muusikoilla on oltava hyvä yhteishenki, jotta yleisö saa tilaisuuksista haluamansa: elämyksen.
– Me sananmukaisesti annamme itsestämme kaiken jokaisella tanssikeikalla. Tanssiyleisöllä on tärkeä rooli hengen nostattamisessa. Paras lopputulos saavutetaan kun tanssijat ja tanssittajat ovat elävässä vuoropuhelussa.
Ohjelmassa vanhaa ja uutta
Kerran kokoon kyhätyllä tanssiohjelmalla ei pötkitä pitkälle.
Pasi Kivimäki tietää tanssipaikoilla käyvien ihmisten olevan hyvin laatutietoisia.
– Monet ihmiset kuntoilevat tanssimalla. Usealla tanssijalla on sykemittari, josta hän seuraa tekemisensä laatua ja määrää. Näiden ihmisten odotuksien täyttämiseksi ohjelmistossa on oltava hitaasta tangosta vauhdikkaaseen polkkaan ja valssista humppaan.
– Tanssijat antavat nopeasti palautetta, jos tanssilajien kirjo ei ole tarpeeksi kattava.
Kivimäki korostaa ihmisten saapuvan tanssipaikoille nimenomaan tanssimaan. Monet tanssipaikat ovat alkoholivapaita. Tarjolla on vettä ja virvokkeita.
Soitettavalla musiikilla on paljon väliä. Kivimäen mukaan iltaan on mahduttava riittävästi perinteisiä ja vanhoja kappaleita.
– Itsellänikin on omia uusia biisejä. Sijoitan ne suunnitelmallisesti ikivihreiden laulujen lomaan. Suuri osa yleisöstä tykkää, kun uudet ja vanhat kipaleet ovat luontevassa kombinaatiossa.
– Jos laulaisin ja orkesterini soittaisi vaan uutta musiikkia, niin viesti kiirisi pitkälle. Ihmiset äänestäisivät jaloillaan.
Kivimäki ei innostu esimerkiksi tangosovituksista, jotka on veivattu Juice Leskisen biiseistä
Kruunu tähtäimessä
Pasi Kivimäki on satsannut paljon tangokuningastiehensä.
– Opiskelen laulamista. Se on tärkeää, jotta saan äänestäni kaiken irti.
– Treenaan orkesterini kanssa aktiivisesti ja ahkerasti. Porukalla musisoidessa esiin nousee merkittäviä huomioita.
Kivimäen mukaan alalla kuin alalla kilpailu on koventunut ja raaistunut.
– On annettava kaikkensa, ja on oltava paras.
– Vain esiintymällä kouliintuu timantiksi.
Jos Kivimäki kruunataan vuoden 2019 Tangokuninkaaksi, hänellä on selvät senssit tulevaisuutensa suhteen.
– Haluan toimia kaikin mahdollisin keinoin suomalaisen tanssikulttuurin vahvistamiseksi. Puhuisin sen puolesta, että jokaisella vähänkin tanssimisesta kiinnostuneella olisi matala kynnys tulla ensimmäisen kerta tanssipaikalle ja löytää uusi harrastus.
– Tango kuuluu kaikille!
